Mikä on osakemarkkinoiden odotettu tuotto?

Lyhyt vastaus: 5% vuodessa. Perustelut löytyvät alta.

Osakesijoitusten odotetulle vuosituotolle voi löytää eri lähteistä hyvin vaihtelevia arvioita. Yleinen arvio on noin 7% (esim http://www.thesimpledollar.com/where-does-7-come-from-when-it-comes-to-long-term-stock-returns/ ja http://moneyboss.com/stock-market-returns/), mutta lähteestä riippuen mainitaan vuosituotoksi 10% (http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/keskimaarainen-tuotto-on-halvin-3394987) tai jopa 12% (http://www.daveramsey.com/blog/the-12-reality). Hajonta on siis hyvin suuri, joten mihin tässä nyt sitten pitäisi uskoa?

Ennen syvällisempää analyysiä on syytä selventää mitä tässä tarkoitetaan odotetulla vuosituotolla. Ensinnäkin tässä kirjoituksessa ennakoidaan tulevien tuoton pysyvän samalla tasolla kuin se on historiallisesti ollut. Historiallinen tuotto ei toki ole tae tulevasta tuotosta, mutta mitään parempaakaan tapaa tulevan tuoton arviointiin ei ole. Lisäksi odotetulla vuosituotolla tarkoitetaan annualisoitua tuottoa (Compound Annual Growth Rate), ei keskimääräistä vuosituottoa. Esimerkiksi jos markkinat nousevat ensimmäisenä vuonna 25% ja laskevat seuraavana vuonna 20% niin arvostustaso on sama kuin alussa (koska 1.25 x 0.8 = 1). Annualisoitu vuosituotto on siis 0% koska sijoituksen arvo on sama kuin lähtötilanteessa, mutta keskimääräinen vuosituotto on (25 % - 20 %) / 2 = 2,5%. Keskimääräistä vuosituottoa tarkastelemalla saa täten käsityksen että sijoituksen arvo on noussut, vaikka näin ei ole.

Osakemarkkinoiden suuren heilunnan vuoksi täytyy täten tuottotarkastelu tehdä annualisoituna, ei keskimääräisenä. Ensimmäisen kappaleen korkeimmat tuottoarviot todennäköisesti selittyvätkin sillä, että niissä käsitellään keskimääräistä vuosituottoa, ei annualisoitua tuottoa. Mainittakoon lopuksi vielä että tarkastelemme tässä reaalituottoja, eli tuottoon lasketaan mukaan osinkotuotot ja se inflaatiokorjataan. Mahdollisia kuluja tai veroja ei huomioida.

Jotta historiallisesta tuotosta saadaan oikeanlainen kuva niin meidän täytyy toki tarkastella tarpeeksi pitkää aikasarjaa. Muuten osakemarkkinoiden satunnaisvaihtelu vaikuttaa tuloksiin liikaa. Luonnollinen tapa aloittaa tuoton tutkiminen on keskittyä Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin, koska näistä on dataa helposti saatavilla pitkältä ajalta. Esim S&P 500-indeksistä on olemassa dataa noin 150 vuoden ajalta. Indeksi ei toki kata läheskään koko osakemarkkinoita, mutta jonkinlaisen kuvan se ainakin antaa historiallisesta tuotosta. Sivulla https://dqydj.com/sp-500-return-calculator/ on laskuri jolla pystyy tarkastelemaan S&P 500-indeksin annualisoitua tuottoa halutulta aikaväliltä vuosien 1871 ja 2016 välillä. Laajimmalla mahdollisella otoksella (tammikuu 1871 - syyskuu 2016) historiallinen annualisoitu vuosituotto on 6,8%. Viimeisen sadan vuoden ajalta (syyskuu 1916 - syyskuu 2016) vuosituotto on 6,6 %. Näiden tulosten nojalla yleisesti siteerattu 7% vuosituotto vaikuttaa perustellulta. Alla olevassa taulukossa näkyy S&P-indeksin annualisoitu tuotto 20 vuoden ajanjaksoissa alkaen vuodesta 1876:

Täysin oikeaa kuvaa osakemarkkinoiden historiallisesta tuotosta ei S&P 500-indeksin tarkastelu kuitenkaan anna. Yksi syy on se, että S&P 500 sisältää vain hyvin suuria yrityksiä, joten merkittävä osa Yhdysvaltojen osakemarkkinoista ei sisälly indeksiin ollenkaan. Toinen suurempi syy on maantieteellinen: Indeksi sisältää vain Yhdysvalloissa listattuja yrityksiä. Moni yrityksistä toki toimii maailmanlaajuisesti, mutta suuri osa yritysten tuloista tulee kuitenkin Yhdysvalloista. Tämän kirjoituksen tavoitteena on selvittää osakemarkkinoiden historiallinen tuotto maailmanlaajuisesti, ei pelkästään Yhdysvaltojen osalta. S&P 500-indeksin tarkastelu ei täten anna välttämättä oikeata kuvaa osakemarkkinoista yleisesti. Yhdysvaltojen talous on kasvanut valtavasti viimeisen 150 vuoden aikana, kun taas tiettyjen maiden osakemarkkinat ovat samalla ajanjaksolla kuihtuneet tai jopa kadonneet kokonaan (esim Venäjän osalta vuoden 1917 vallankumouksessa, ja Kiinassa 1949 vallankumouksen yhteydessä). Yhdysvaltojen talousmahdin kasvua kuvaa selkeästi alla olevat kuvat. Ensimmäisessä kuvassa näkyy osakemarkkinoiden suhteelliset koot vuoden 1899 lopulla, kun taas toisesta kuvasta voi lukea suhteelliset koot vuoden 2015 lopulla.

Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 37

Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 37

Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden suhteellinen koko on siis kasvanut valtavasti viimeisen reilun sadan vuoden aikana, mikä tarkoittaa että Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden tuottokin on ollut selkeästi muuta maailmaa edellä. Mikään ei kuitenkaan takaa että Yhdysvalloilla tulee jatkossakin menemään taloudellisesti huomattavasti paremmin kuin muulla maailmalla, eikä yhden talousmahdin osakemarkkinoiden tuotosta voi etenkään vetää johtopäätöksiä muun maailman markkinoiden tuotosta. Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden tuotto voi hyvinkin olla esimerkki selviytymisharhasta - saamme osakemarkkinoista liian ruusuisen kuvan mikäli tarkastelemme pelkästään maata jolla on menestynyt taloudellisesti erittäin hyvin, emmekä kiinnitä ollenkaan huomiota maihin joiden menestys on ollut heikompi.

Yllä olevat kuvat on otettu Credit Suissen erinomaisesta julkaisusta Global Investment Returns Yearbook 2016. Julkaisusta löytyy osakemarkkinoiden tuotto 23 eri maasta kattaen n. 85% maailman osakemarkkinoista vuonna 2016. Onneksemme julkaisussa on myös laskettu osakemarkkinoiden yhteistuotto näiden 23 maiden osalta vuodesta 1900 lähtien, ja annualisoiduksi tuotoksi tulee 5,0%. Tuotto on sama myös viimeisen 50 vuoden aikana (1966-2016). Useiden maiden (esim Yhdysvaltojen) osakemarkkinat ovat tuottaneet selvästi tätä paremmin, mutta esim Venäjälle ja Kiinaan vuoden 1900 alussa sijoitetut rahat hävisivät vallankumousten yhteydessä käytännössä kokonaan. Lisäksi maailmansotien yhteydessä monen muun valtion osakemarkkinat (esim Itävalta 1. maailmansodan jälkeen ja Saksa molempien maailmansotien jälkeen) ottivat pahasti takapakkia. Alla olevasta kuvasta näkyy osakemarkkinoiden tuoton (equities) lisäksi myös pitkien korkojen (bonds) tuotto:

Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 61

Tämän perusteella realistinen oletus osakemarkkinoiden annualisoidusta tuotosta on noin viisi prosenttia, mutta tästä pitää toki vielä vähentää kulut, joten lopullinen tuotto lienee jossain 4,5-5% paikkeilla. Viiden prosentin tuottotasolla sijoituksen arvon kaksinkertaistuminen kestää reilut 14 vuotta, eli mitään huimia tuottoja ei ole luvassa. Koska korkoa korolle-efekti ei tule kovin paljon avuksi niin kuukausittain sijoitettavan summan maksimointi on tärkeää. Lisäksi kulujen karsiminen on hyvin kriittistä: 8% vuosituotolla puolen prosentin kulut vievät vuosittaisesta tuotosta vain reilut 6 prosenttia, mutta 5% tuotolla jo 10 prosenttia.

Voimme siis todeta monissa lähteissä olevan melko ruusuinen kuva osakemarkkinoiden odotetusta tuotosta. Jokainen saa toki käyttää laskelmissaan haluamaansa tuottoa, mutta realistinen vuosittainen tuotto-odotus lienee osakemarkkinoiden osalta noin viisi prosenttia miinus kulut. Useimpien sijoittajien salkku sisältää toki myös korkosijoituksia jotka laskevat tuottoa entisestään.

Brexit toteutui - mitä sitten?

Vastoin vedonlyöntivälittäjien odotuksia päättyi Iso-Britannian Brexit-äänestys EU-eroa kannattavien eduksi. Vähemmän yllättäen osakemarkkinat laskivat reilusti jo perjantaina, kun taas perjantaina kiinni ollut kotoinen OMXH oli maanantaina sulkemisaikaan lähes kahdeksan prosenttia pakkasella. Oma varallisuutenikin laski yli viisi prosenttia viikonvaihteen aikana (ja ainoastaan osa tästä johtui juhannuksen juhlinnasta). Miten aion tähän tilanteeseen reagoida?

Vastaus, kuten muita kirjoituksiani lukeneet osaavat varmasti arvata, on: En mitenkään. Passiivisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti jatkan sijoittamista täsmälleen samalla tavalla kuin aiemminkin. Annan rahastojen kautta omistamieni yritysten miettiä itse parhaat mahdolliset ratkaisut Brexitin tarjoamien haasteiden voittamiseen, ja nautin heidän tekemästä työstä sijoitusteni arvon nousun kautta.

Jos Brexitin takia esimerkiksi vähentää osakepainoaan rankasti niin sijoitusten allokaatio oli alun perinkin väärä. Markkinat tulevat aina tarjoamaan yllätyksiä, sekä positiivisia että negatiivisia. Mikäli tällainen pieni notkahdus aiheuttaa stressiä niin omaa sijoitussuunnitelmaa on syytä miettiä uudelleen. Kaiken lisäksi jos sijoitushorisontti on pitkä eikä sijoituksiaan ole realisoimassa pitkään aikaan niin osakemarkkinoiden laskusuhdanne voi jopa olla hyödyksi.

Passiivinen Sijoittaja on täällä taas

Kävipä muutama päivä sitten niin hassusti, että googlailin tietoa siitä voiko suomalainen sijoittaa suoraan Vanguardin rahastoihin. Tähän en kuitenkaan löytänyt vastausta, koska ensimmäinen ei-mainoslinkki jonka Google minulle näytti sattui olemaan tämän blogin kirjoitukseen Passiivinen sijoittaminen osa 2: Käytäntö. Selailin sitten sen jälkeen muutamia muitakin kirjoituksia läpi, ja huomasin että tämän blogin pitäminen loppui minulta aika lailla seinään. Mitään sen suurempaa dramatiikkaa tämän taustalla ei ole; ehkä avaan asiaa tarkemmin jossain toisessa kirjoituksessa.

Vaikka blogia en ole päivittänyt vuosiin niin Passiivinen Sijoittaja kuitenkin voi edelleenkin hyvin. Sijoittamista en ole missään vaiheessa lopettanut, ja  sijoittamisstrategiani on pysynyt hyvin samanlaisena kuten se oli lähes kuusi vuotta sitten. Sen sijaan varallisuuteni ei ole kehittynyt täysin kuten suunnittelin (tavoitteeni oli 100000 euron varallisuus 35-vuotiaana) - vaan jonkin verran paremmin! Jos kaikki menee hyvin niin voin saavuttaa sadan tuhannen rajan jo 32-33 vuoden iässä. Tästä on kiittäminen melko hyväpalkkaista työtäni, jonka ansiosta pystyn sijoittamaan huomattavasti suuremman summan kuukaudessa kuin mitä blogia aloittaessani ajattelin.

Sijoitustavoitteeni on selkeytynyt huomattavasti viimeisen vuoden aikana. En enää tavoittele vain mukavaa sijoitusvarallisuutta eläkepäivien varalle, vaan tavoitteenani on pystyä jäämään pois työelämästä huomattavan paljon normaalia eläkeikää aikaisemmin. Tässäkin blogissa on käsitelty taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittavaa pääomaa, mutta asia jota en silloin ajatellut oli kulutuksen ja taloudellisen riippumattomuuden yhteyttä. On toki selvää että mitä vähemmän kulutat niin sitä enemmän voit sijoittaa. Kuitenkin vähentämällä kulutustasi vähennät myös pääomantarvettasi! Kaiken osuessa kohdalleen taloudellinen riippumattomuus on siis mahdollista saavuttaa melko nopeassa aikataulussa - jopa kymmenessä vuodessa. Näitä asioita en toki ole itse keksinyt tai havainnut, vaan perehdyin itse asiaan englanninkielisten blogien kautta. Esimerkiksi Mr. Money Mustache-blogi sisältää asiaan liittyen huomattavan paljon tietoa.

Tarkoituksenani on tästä lähtien päivittää tätä blogia tasaisin väliajoin. Kovin suurta kirjoitustiheyttä en aio tavoitella (monesta relevantista asiasta olen jo kirjoittanut blogiin aiemmin), vaan blogi enemmänkin tullee toimimaan minulle päiväkirjana matkallani kohti taloudellista riippumattomuutta.

P.S. Pahoittelut niille jotka ovat minuun yrittäneet olla yhteydessä (joko kommenttien kautta tai suoraan sähköpostilla)!

Miksi hajauttaminen kannattaa?

Yksi sijoittamisen kulmakivistä on hajautus. Hajauttamalla pystyy vähentämään sijoitusten riskiä, eikä tuottoa tarvitse välttämättä uhrata ollenkaan. Mikä sitten on salaisuus hajauttamisen taustalla? Miksi se toimii?

Osakesijoituksilla lyhyen aikavälin riski on erittäin suuri. Olkoon pitkän aikavälin tuotto-odotus mikä tahansa, voi sijoituksen arvo vuoden aikana nousta 30 %, tai pudota vaikkapa 50 %. Osakkeiden markkinariskiä ei pysty millään poistamaan, mutta riskiä voi muuten pienentää hajauttamalla sijoituksiaan useisiin eri osakkeisiin. Mikäli sijoitat pelkästään yhteen tai kahteen osakkeeseen, lisää sijoituksen riskiä yhtiöiden menestys. Mikäli yhtiöt menevät konkurssiin, voit jopa menettää sijoituspääomasi kokonaan. Täten on järkevää sijoittaa useisiin yhtiöihin (hajautus noin 25 eri yhtiöön riittää). Passiiviset indeksirahastot ovat edullinen tapa hajauttaa sijoituksiaan useaan eri yhtiöön. Indeksirahastot sijoittavat osakkeisiin tietyn indeksin mukaan, ja sijoittaja pääsee automaattisesti hyötymään hajautuksesta.

Pelkästään yhteen rahastoon sijoittaminen ei kuitenkaan välttämättä tuo haluttua hajautusta, sillä rahastot rajoittavat yleensä sijoituksensa maantieteellisesti tai toimialakohtaisesti. Täten hajautusta voi parantaa sijoittamalla rahansa eri maanosiin sijoittaviin rahastoihin. On tärkeätä huomata, että mikäli tuotto-odotus on kaikille sijoituksille sama, hajauttaminen maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti ei vähennä sijoitusten tuottoa! Toki jälkeenpäin on helppo sanoa, mihin rahastoon olisi pitänyt sijoittaa, mutta etukäteen tätä ei voi millään tietää. Täten hajautus vähentää riskiä, mutta tuotto pysyy samana. Mitä laajempi hajautus, sitä enemmän riski vähenee.

Hajautusta voi myös suorittaa esimerkiksi osake- ja korkosijoitusten välillä. Tällöin sijoitusten riski vähenee, mutta on tärkeätä huomata, että tässä tapauksessa myös tuotto-odotus laskee, sillä korkosijoitusten tuotto-odotus on osakesijoitusten tuotto-odotusta matalampi. Volatilitetti, sijoituksen arvon heilunta, vähenee kuitenkin huomattavasti, jos salkussa on korkosijoituksia. Siksi monet, minä mukaanlukien, pitävät salkussaan myös vähäisen määrän korkosijoituksia saadakseen tasaisemman tuoton. Hajautusta voi myös suorittaa ajallisesti, mutta tässäkin tapauksessa tuotto-odotus laskee verrattuna siihen, että kaikki rahat sijoittaisi heti. Tämä siitä syystä, että rahat eivät ajallisessa hajautuksessa ehdi kasvaa korkoa yhtä pitkään. Ajallinen hajautus syntyy kuitenkin useimmilla sijoittajilla automaattisesti, sillä sijoitukset tehdään palkasta.

Toimialakohtainen ja maantieteellinen hajauttaminen ei siis vähennä tuottoa, jos rahastojen tuotto-odotus on sama. Täten ei ole mitään syytä olla hajauttamatta sijoituksiaan tällä tavalla. Myöskin pieni korkopaino voi olla hyvä vaihtoehto. Ajallinen hajautus syntyy useimmiten automaattisesti. Teoriassa asia on siis yksinkertainen: löydä parhaiten tuottava sijoitusinstrumentti, ja tee sen sisällä mahdollisimman laaja hajautus.

Edit 18:41: Muokattu harhaanjohtavaa osake-korko-hajautuksen väittämää, ja lisätty maininta riittävästä osakehajautuksesta

Edit: 19:04: Hieman lisää osake-korko-hajautuksen muokkausta

Toivo pörssiromahdusta!

Viime aikoina on ollut mediassa kirjoituksia mahdollisesta kaksoistaantumasta. Yhdysvaltain hidastuva talouskasvu uhkaa myös euroalueen taloutta. Toisaalta EKP:n johtaja ei usko, että kaksoistaantuma on todennäköinen. Kävi sitten miten tahansa, on selvää, että kaikki tällaiset uutiset vaikuttavat pörssikursseihin. On luonnollista toivoa, että osakekurssit eivät laske, sillä kurssien laskiessa laskee myös sijoitusvarallisuus. Jos olet kohta myymässä sijoituksiasi, on toki hyvä, että niiden arvo ei laske. Toisaalta, jos et aio lunastaa sijoituksiasi pitkään aikaan, ei välttämättä kannata toivoa kurssinousua juuri nyt.

Hahmotetaan asiaa vertailemalla kahta eri skenaariota: Ensimmäisessä skenaariossa kurssit nousevat ensiksi kahdeksan vuoden ajan 10 % vuodessa, jonka jälkeen ne laskevat kahdeksan vuoden ajan 9,0909... % vuodessa. Täten kuudentoista vuoden jälkeen sijoituksen arvo on sama kuin nyt. Toisessa skenaariossa kurssit laskevat ensin 9,0909... % vuodessa 8 vuoden ajan, ja nousevat sitten 10 % vuodessa 8 vuoden ajan. Sijoituksen arvo on myös tässä skenaariossa sama 16 vuoden päästä kuin se on nyt. Molemmissa skenaarioissa sijoitetaan 1 000 vuodessa. Kumpi skenaario on sijoittajalle parempi?



Ensimmäisessä skenaariossa, missä kurssit nousevat ensin, on varallisuus 16 vuoden päästä 12 203,35 €. Mukava summa. Toisessa skenaariossa, missä kurssit laskevat ensin, on varallisuus puolestaan 16 vuoden päästä peräti 25 015,37 €, siis yli kaksinkertainen verrattuna ensimmäiseen skenaarioon! Tarkastelemalla asiaa lähemmin, on selvää, että toisen skenaarion on pakko olla parempi, sillä tällöin osakkeita saa ostettua paljon halvemmalla, ja täten enemmän, kuin ensimmäisessä skenaariossa.

Tämä esimerkki on tietenkin hyvin pelkistetty, mutta periaate on selvä. Jos sijoitushorisonttisi on pitkä, sinun ei välttämättä kannata toivoa osakekurssien nousua. Mikäli oletus on, että hyviä ja huonoja kurssivuosia tulee suunnilleen yhtä paljon, on paljon parempi, että huonot vuodet ovat ennen hyviä vuosia. Tiivistettynä: Toivo pörssiromahdusta!

Laske, paljonko rahaa tarvitset elääksesi pääomatuloilla!

Laskin aiemmassa artikkelissani, paljonko rahaa tarvitsen taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. OpenOfficessa tehdyn laskelman tuloksena oli, että 500 000 € on riittävä pääoma. Nyt olen luonut pienen laskurin, jonka avulla sinä pystyt laskemaan, paljonko rahaa tarvitset pystyäksesi elämään pelkillä pääomatuloilla! Laskuri ottaa huomioon inflaation, ja siksi siinä näkyy erikseen pääoma joka riittäisi juuri nyt, ja pääoma jota tarvitsen syöttämäsi ajan jälkeen. Laskuri löytyy seuraavasta linkistä:

Taloudellinen riippumattomuus-laskuri

EDIT 05.09 22:36: Nyt laskurin pitäisi toimia myös Internet Explorerilla.

EDIT 05.09 15:37: Laskuri ei näköjään toimi Internet Explorerilla, yritän korjata asian!

Miten saavuttaa miljoona sijoittamalla?

Laskin aiemmassa artikkelissa paljonko rahaa tarvitsen taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. Lopputulos oli, että 500 000 € on riittävä summa juuri nyt. Tähtäimenäni on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus 25 vuoden sisällä, mutta ongelmana on, että 25 vuoden päästä ei 500 000 € tule enää inflaation takia riittämään. Laskelmissani päädynkin siihen, että tarvitsen 25 vuoden päästä hieman yli 1 000 000 euron sijoituspääoman. Epäselväksi jäi kuitenkin, millä sijoitussuunnitelmalla pystyn tämän tavoitteen saavuttamaan.

Tehdään samat oletukset kuin aiemmassa artikkelissa, eli oletetaan, että sijoitukset tuottavat 8 % vuodessa, ja että inflaatio on 3 %. Miljoona euroa pitäisi siis saavuttaa 25 vuodessa. Jos tavoitteeseen pyritään tasaisella kuukausisijoittamisella, niin miljoona euroa saavutetaan 25 vuodessa 1 100 euron inflaatiokorjatulla kuukausisijoituksella. Riittää siis sijoittaa ensimmäisenä vuonna 1 100 euroa kuussa, ja korottaa kuukausittaista sijoitusta inflaation verran joka vuosi. 1 100 euroa on kuitenkin suuri summa sijoitettavaksi joka kuukausi. Voisiko tavoitteeseen päästä muulla tavoin?

Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani nähtiin, on tärkeätä tehdä sijoitukset mahdollisimman aikaisin. Mitä aikasemmin sijotukset tekee, sitä paremmin ne tuottavat. Tavoite voisi siis olla helpommin saavutettavissa, jos heti alussa pystyisi tekemään suuria sijoituksia. Jos käytettävissä olisi nyt noin 150 000 euron pääoma, ei lisäsijoituksia tarvitsisi tehdä ollenkaan, sillä 150 000 euroa kasvaa 8 % vuosituotolla yli miljoonaksi 25 vuodessa. Tällaista summaa harvalla on, mutta se olisi periaatteessa mahdollista saavuttaa esimerkiksi oman yrityksen kautta. Tähän toki menisi aikaa.

Realistisempi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi perinnön taikka auton myynnistä saatavan rahan sijoittaminen. Jos esimerkiksi pystyisi ensimmäisenä, kolmantena, viidentenä ja seitsemäntenä vuotena tekemään 10 000 euron ylimääräisen sijoituksen, riittäisi miljoonan euron saavuttamiseksi 25 vuodessa 900 euron kuukausittaiset (inflaatiokorjatut) sijoitukset. 900 euroa kuussa riittää myös, jos alkupääomaa on 30 000 euroa. 50 000 euron alkupääomalla miljoonaan pääsee 750 euron kuukausisijoituksella.

Laskelmista näkee, että 1 000 000 euron saavuttaminen sijoittamalla ei ole helppoa. 1 100 euron inflaatiokorjattu kuukausisijoitus 25 vuoden ajan riittää, mutta tällaisen sijoitustahdin ylläpitäminen ei ole helppoa. Miljoona on siis vaikeata saavuttaa pelkästään palkkatyötä tekemällä, elleivät tulot ole erittäin suuret. Yksi vaihtoehto on oman yrityksen perustaminen. Tällöin kaiken mennessä hyvin, voi miljoonan saada kasaan pelkästään yrityksen myynnistä. Todennäköisempää on kuitenkin, ettei näin suurta summaa saa. Mikä tahansa lisäsijoitus kohentaa kuitenkin mahdollisuuksia saavuttaa miljoonan euron pääoma. Olkoon ansaitsemistapa mikä tahansa, on, kuten aina, ehdottoman tärkeätä aloittaa sijoittaminen heti. Tällöin raha ehtii kasvaa korkoa mahdollisimman pitkään.

Mikä on sinun suunnitelmasi taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi? Aiotko ryhtyä yksityisyrittäjäksi, vai hankkia tulot muulla tavoin? Kerro kommentissa suunnitelmastasi!

Luo oma indeksilaina

Pankit saattavat nykyään tarjota määräaikaistalletuksen tai korkorahastosijoituksen vaihtoehtona indeksilainaa. Indeksilainassa lainaat pankille rahasi, ja pankki lupaa maksaa pääoman takaisin lainan eräännyttyä. Korkoa ei luvata, vaan lainan tuotto riippuu siitä, mihin pankki lainarahasi sijoittaa, ja miten kyseiset sijoitukset menestyvät. Indeksilainan ehdot ovat usein monimutkaisia, ja kulut saattavat olla erittäin korkeita. Lisäksi lainan myyjä ei välttämättä ole lainan myöntäjä, joten saattaa olla vaikeata selvittää, onko itse lainan myöntäjä luotettava ja vakavarainen (eikä esimerkiksi Lehman Brothers). Indeksilainaan sijoitettua pääomaa ei myöskään välttämättä pysty lunastamaan kesken lainakauden.

Mielestäni indeksilainat ovat vain pankkien tapa rahastaa asiakkaitaan. Jos haluat turvata pääomasi esim. viideksi vuodeksi, voit indeksilainan sijasta esimerkiksi tehdä viiden vuoden määräaikaistalletuksen, tai vaikkapa viisi vuoden määräaikaistalletusta peräkkäin. Tällöin pääoma on varmasti turvassa, ja lisäksi korkotuotto on taattu.

Mikäli haluat myös mahdollisuuden suurempiin tuottoihin, voit jakaa sijoitettavan summan eri rahastoihin. Otetaan esimerkki: Sijoitettavana on 10 000 €, ja sijoitusaika on viisi vuotta. Haluat olla varma siitä, että sijoituksesi arvo on viiden vuoden päästä vähintään 10 000 €. Tällä hetkellä voi olettaa saavansa noin 1 % vuosituoton rahamarkkinarahastosta, joten jos sijoitat 10 000 / (1.01^5) = 9515 € rahamarkkinarahastoon, sijoituksen arvo pitäisi viiden vuoden päästä olla 10 000 €. Loput rahat, 485 €, voit sitten sijoittaa esimerkiksi johonkin passiiviseen osakerahastoon. Osakesijoitusten arvo voi heilua voimakkaasti, mutta vaikka ne vastoin kaikkia todennäköisyyksiä menettäisivät arvonsa täysin, on sinulla kuitenkin rahamarkkinarahastosijoituksen takia tallessa 10 000 € viiden vuoden jälkeen. Toisaalta osakerahastosijoituksen arvo voi myös kaksinkertaistua, jolloin sinulla olisikin viiden vuoden jälkeen lähes 11 000 €.

Oman indeksilainan luominen ei siis ole vaikeaa, ja sijoittamalla rahat passiivisiin rahastoihin, pysyvät myös kulut kurissa. Lisäksi sijoitus on realisoitavissa milloin tahansa, ja voit räätälöidä sen täysin omien tarpeittesi mukaan. Jos siis harkitset indeksilainaa, luo se itse!

Automatisoi sijoittamisesi

Mikko on kolmekymppinen automekaanikko. Mikon palkka on melko hyvä, mutta kaksi autoa syövät suuren osan Mikon kuukausittaisista tuloista. Lisäksi hän käy mielellään ulkona syömässä, ja pitää tietotekniikasta. Rahaa riittää juuri ja juuri kuun loppuun, eikä mitään jää säästöön. Välillä Mikko joutuu turvautumaan luottokorttiin, jos jompikumpi autoista vaatii korjausta ja palkka on jo mennyt esimerkiksi uuden puhelimen ostoon. Hän tietää, että pitäisi kuluttaa vähemmän kuin tienaa, mutta ei tunnu onnistuvan asian toteuttamisessa millään. Lopulta hän nielee ylpeytensä ja pyytää kaveriltaan Laurilta apua.

Lauri on myöskin kolmekymppinen, ja työskentelee luokanopettajana. Hän on sijoittanut osakkeisiin jo vuosia, ja sijoitukset ovat tuottaneet melko hyvin. Lauri kertoo Mikolle säästämisestä ja osakkeista kaiken, minkä hän suinkin vain keksii, ja auttaa Mikkoa avaamaan arvo-osuustilin. Mikko tuntee nyt tietävänsä kaiken tarpeellisen sijoittamisesta, ja tekee parin seuraavan kuukauden aikana muutamia osakeostoja. Tämän jälkeen sijoitukset kuitenkin jäävät tekemättä, milloin mistäkin syystä. Lopulta toinen Mikon autoista hajoaa, ja hän myy sijoituksensa rahoittaakseen auton korjauksen. Mikko on palannut lähtöruutuun.

Mikä meni vikaan? Mikko tietää, että säästäminen kannattaa, ja sai ystävältään tietoa, miten sijoittaa osakkeisiin järkevästi. Lauri jopa kertoi hänelle vakuuttavasti korkoa korolle-efektistä. Kuitenkaan Mikko ei kyennyt tekemään sijoituksia muutamaa kuukautta pitempään.

Ongelmana ei ole tiedon puute, vaan automaation puute. On aina helppo jättää sijoitukset tekemättä, jos ne joutuu itse tekemään aktiivisesti. Rahaa saattaa juuri silloin tarvita johonkin muuhun. Jopa pelkkä rahan siirtäminen arvo-osuustilille voi olla riittävä psykologinen este sijoituksien tekemiseen. Täten ainoa vaihtoehto on siis sijoittamisen automatisoiminen. Aseta verkkopankkisi tekemään kuukausittaiset sijoitukset edullisiin passiivisiin rahastoihin aina palkan tultua. Täten sinun ei tarvitse itse tehdä mitään sijoituksiesi eteen, etkä myöskään pysty käyttämään tätä rahaa muuhun. Lisäksi tällä tavalla tulee automaattisesti hajautettua sijoituksia ajallisesti, eikä markkinoiden ajoittamista tule yritettyä.

Älä ole Mikko. Automatisoi sijoittamisesi.

Lyhyt vai pitkä asuntolaina?

Asunnon ostamisen ehdoton edellytys on tietenkin rahoituksen löytyminen. Suurimmalle osalle ihmisistä tämä tarkoittaa asuntolainan ottamista. Laina pitää tietenkin mitoittaa omien tulojensa mukaan, ja esimerkiksi laina-aikaa pidentämällä voi kuukausittaista lyhennystä pienentää. Toisaalta, lyhyemmällä laina-ajalla joutuu maksamaan korkoja huomattavasti vähemmän. Täten on luonnollista kuvitella, että kannattaa ottaa mahdollisimman lyhyt laina säästääkseen rahaa. Asia ei kuitenkaan välttämättä ole näin!

Pitkällä tähtäimellä osakesijoitusten tuotto on todennäköisesti korkeampi kuin korkosijoitusten tuotto, eli toisin sanoen osakesijoitusten tuotto on korkeampi kuin viitekorkojen tuotto. Tämä siis tarkoittaa sitä, että niin kauan kuin osakesijoitusten tuotto on korkeampi kuin asuntolainan korko, kannattaa ylimääräinen raha mielummin sijoittaa osakkeisiin kuin asuntolainan lyhennyksiin. Valaistaan asiaa esimerkillä: Oletetaan, että otetaan 100 000 euron asuntolaina, jonka korko on 3 %. Oletetaan, että asunnon arvo nousee 2 % vuodessa, ja että osakesijoitukset tuottavat 8 % vuodessa. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan näiden tuottojen (ja korkojen) pysyvän samana koko ajan. Vertaillaan sitten viittä eri laina-aikaa: 10, 15, 20, 25 ja 30 vuotta. Lyhennykset ja sijoitukset tapahtuvat seuraavasti: lainan lyhennykseen ja sijoituksiin on aina käytettävissä sama rahamäärä, 966 euroa kuukaudessa. 10 vuoden lainaa lyhennetään koko rahamäärällä, ja kun laina on maksettu, sijoitetaan kaikki rahat osakkeisiin. Muita lainoja lyhennetään pienemmällä summalla, ja ylijäänyt raha sijoitetaan osakkeisiin. Täten osakesijoittaminen aloitetaan muiden lainojen kohdalla heti ensimmäisenä vuonna, sitä suuremmalla summalla mitä pitempi laina on kyseessä (pidemmällä lainalla on tietenkin pienempi kuukasilyhennys). Kun laina on maksettu pois, laitetaan aina kaikki rahat osakesijoituksiin. Korkojen verovähennystä ei ole laskelmassa otettu huomioon. Lopputulos on seuraavanlainen:


10 vuoden laina-ajalla varallisuutta, sekä osake- että asuntovarallisuutta, on kertynyt 30 vuoden jälkeen 711 608 euroa, kun taas 30 vuoden laina-ajalla sitä on kertynyt peräti 920 649 euroa, joten eroa syntyy 30 vuodessa yli 200 000 euroa! Huomataan siis, että mitä pidempi laina-aika, sitä suuremmaksi kasvaa varallisuus. Syy tähän on tietenkin se, että pidemmällä laina-ajalla ehtivät osakesijoitukset kasvaa korkoa pitempään kuin lyhyemmällä laina-ajalla. Itse asiassa jos vain olisi mahdollista, olisi pitkällä tähtäimellä kannattavinta maksaa pelkät korot lainasta. Tällöin varallisuutta olisi 30 vuoden kuluttua 941 635 euroa.

Laskelmaa voi käyttää hyväkseen, vaikka olisi asuntolainan jo ottanut. Jos saa käyttöönsä lisää rahaa, ja korot ovat matalia, ei välttämättä kannata tehdä ylimääräisiä lainalyhennyksiä, vaan mielummin tehdä osakesijoituksia. Tämä todennäköisesti tuottaa pitkällä tähtäimellä paremmin. On toki huomattava, että on tietyllä tavalla riskipitoisempaa ottaa pitkä asuntolaina kuin ottaa lyhyt. Mikään ei takaa, että osakesijoitukset tulevat tuottamaan enemmän kuin asuntolainan korko, mutta asuntolainan lyhentäminen puolestaan on varma tapa kohottaa varallisuuttaan.

Yhteenvetona voi siis todeta, että lainaa ei kannata lyhentää, jos saa rahoillensa parempaa tuottoa muualla. Tämä tietenkin ei päde ainoastaan asuntolainaan, vaan myös esimerkiksi opintolainaan. Toki, jos sinulle on tärkeätä saada asunto omistukseesi mahdollisimman nopeasti, kannattaa asuntolainaa lyhentää enemmän. Parempihan sitä toki on laittaa ylimääräiset roponsa lainan lyhennyksiin kuin turhaan kulutukseen! Älä kuitenkaan välittömästi laita kaikkia ylimääräisiä rahojasi asuntolainan lyhennyksiin miettimättä muita vaihtoehtoja.

Passiivinen sijoittaminen, osa 2: Käytäntö

Tämä artikkeli on toinen osa kaksiosaisesta passiivista sijoittamista käsittelevästä artikkelisarjasta. Ensimmäinen osa luettavissa täällä.

Artikkelisarjan ensimmäinen osa käsitteli passiivisen sijoittamisen teoriaa, eli lyhyesti sanottuna miksi passiivinen sijoittaminen kannattaa. Tämä artikkeli tulee kertomaan, miten ylipäätään voi sijoittaa passiivisesti, ja mitä erilaisia vaihtoehtoja piensijoittajalla on.

Indeksirahasto vai indeksiosuusrahasto?

Jos et ole aiemmin sijoittanut, ja haluat mahdollisimman helposti päästä alkuun sijoitusurallasi, on helpointa sijoittaa rahat indeksirahastoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siirrät rahaa omalta tililtäsi jonkun rahaston tilille, ja rahasto sijoittaa sitten puolestasi rahat osakkeisiin (tai muihin instrumentteihin riippuen rahastosta). Lähes jokainen pankki tarjoaa rahastoja asiakkailleen, mutta yleensä passiivisia rahastoja on tarjolla vain suursijoittajille. Itse sijoitankin säännöllisesti Seligsonin rahastoihin; minimisijoitus niihin on 1 €, eikä kiinteitä merkintäkuluja ole. Täten alkuun pääsee pienelläkin summalla.

Toinen vaihtoehto sijoittaa passiivisesti on ostaa indeksiosuusrahastoja, eli ETF:iä (Exchange traded fund). Indeksiosuusrahasto eroaa indeksirahastosta siten, että indeksiosuusrahastolla käydään kauppaa pörssissä aivan kuten osakkeilla. Ostaaksesi indeksiosuusrahastoja sinun pitää avata arvo-osuustili. Tämän voit tehdä omassa pankissasi, tai vaihtoehtoisesti käyttää jotain nettivälittäjää, esimerkiksi Nordnetiä. Hintoja kannattaa vertailla, sillä pieniltäkin tuntuvat hintaerot saattavat pitkällä tähtäimellä olla merkittäviä. Indeksiosuusrahastoilla on yleensä pienemmät hallinnointikulut kuin indeksirahastoilla, mutta toisaalta indeksiosuusrahastoja ostaessa joutuu maksamaan kaupankäyntikuluja osakevälittäjälle. Tämän takia kovin pieniä summia ei kannata indeksiosuusrahastoihin sijoittaa kerralla, joten indeksirahastot sopivat yleensä kuukausittaiseen säästämiseen paremmin.

Monilla indeksirahastoilla on kahdenlaisia osuuksia: kasvu- ja tuotto-osuuksia. Kasvuosuuksissa rahaston saamat osingot sijoitetaan uudelleen, kun taas tuotto-osuudet maksavat osingon ulos joka vuosi. Täten kasvuosuuksissa osingot kasvavat täysimääräisesti korkoa, kun taas tuotto-osuuksissa verottaja vie osan välistä. Esimerkkilaskelma kasvu- ja tuotto-osuuksien erosta löytyy artikkelista Sijoittamisstrategiani, kohdasta 3. Useimmat indeksiosuusrahastot maksavat osinkoa joka vuosi, mutta on myös olemassa osingot uudelleensijoittavia ETF:iä.

Kumpi sitten kannattaa valita, indeksirahasto vai indeksiosuusrahasto? Mitään yleispätevää vastausta ei voi antaa, mutta jos sijoitat kuukausittain pieniä summia, indeksirahasto on lähes varmasti halvempi vaihtoehto. Jos aiot aloittaa suurella kertasijoituksella, saattaa kuluiltaan alhainen indeksiosuusrahasto olla paras vaihtoehto. Nyrkkisääntönä kaupankäyntikulut kannattaa pitää alle prosentissa sijoitettavasta summasta. Toisaalta pitkällä tähtäimellä vuosittaiset hallinnointikulut vaikuttavat lopputulokseen enemmän kuin merkintä- tai kaupankäyntikulut.

Mistä löydän passiivisia rahastoja?

Passiivisia indeksirahastoja on Suomessa piensijoittajalle tarjolla melko vähän. Itse sijoitan rahani Seligsonin rahastoihin, ja olen ollut niihin tyytyväinen. Seligsonilta löytyy Suomeen, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan sijoittavia indeksirahastoja, ja lisäksi syyskuussa aloittaa kehittyville markkinoille sijoittava rahasto. Seligsonilta löytyy myöskin sekä lyhyen että pitkän koron rahastoja. Täten hyvin hajautetun salkun pystyy rakentamaan pelkästään Seligsonin rahastoilla.

Indeksiosuusrahastoja on ulkomaisissa pörsseissä runsaasti, mutta suomalaisiin osakkeisiin sijoittavia ETF:iä on vain yksi: OMXH25-indeksiä seuraava ETF. Tätä indeksiosuusrahastoa voi ostaa Helsingin pörssistä. Ulkomaisissa pörsseissä tarjolla on mm. Vanguardin, iSharesin ja Deutsche Bankin ETF:iä. Jos haluaa sijoittaa osakkeisiin maailmanlaajuisesti yhdellä ETF:llä, on vaihtoehtona esimerkiksi Vanguardin Total World Stock (hallinnointikulut 0,30 %). Tämän rahaston pääpaino on kehittyneillä markkinoilla, mutta se sijoittaa myös esimerkiksi Kiinaan, Brasiliaan ja Intiaan. Yhdysvaltain markkinoille voi sijoittaa esimerkiksi Vanguardin Total Stock Market ETF:llä, jonka hallinnointikulut ovat ainoastaan 0,07% vuodessa, ja Eurooppaan vaikkapa iShares EURO STOXX 50-ETF:llä (hallinnointikulut 0,35%). Jos etsii osingot uudelleensijoittavia ETF:iä, ovat db x-trackersit yksi vaihtoehto. Kannattaa kuitenkin huomata, että nämä ovat swap-pohjaisia rahastoja, joilla on vastapuoliriski.

Yhteenveto

Vaihtoehtoja siis löytyy pilvin pimein, eikä kaikkien läpikäyminen ole tässä mahdollista. Uskon kuitenkin, että aloittelevalle sijoittajalle indeksirahastot ovat helpompi tapa sijoittaa kuin indeksiosuusrahastot. Voit esimerkiksi asettaa verkkopankkisi tekemään automaattisesti kuukausittaisia sijoituksia rahastoon, jolloin sinun ei tarvitse enää asiaa miettiä ollenkaan. Suurempia kertasijoituksia tehdessä saattaa ETF:t tulla halvemmaksi, vaikka osingonmaksu syökin osan tuotoista. Kummatkin vaihtoehdot ovat hyviä; tärkeintä onkin aloittaa sijoittaminen nyt.

Linkkejä:

• Vanguard
• iShares
• db x-trackers
• ETF Database
• Seligson
• Nordnet

Aloita sijoittaminen nyt!

Milloin kannattaa aloittaa sijoittaminen? Ehkä sitten seuraavan palkankorotuksen jälkeen, tai sitten kun sen uuden television on saanut hankittua? On toki hyvä, että suunnittelee sijoittamisen aloittamista, mutta miksi viivyttää sitä? Paras aika aloittaa sijoittaminen on nyt heti.

Havainnollistetaan asiaa esimerkillä: Kalle ja Ville ovat kavereita, molemmat kaksikymppisiä. He kiinnostuvat sijoittamisesta, ja Kalle päättää aloittaa sijoittamisen heti. Hän sijoittaa 5000 euroa joka vuosi, kunnes täyttää 27. Tämän jälkeen hän ei enää sijoita ollenkaan. Ville ei ole vielä tässä vaiheessa sijoittanut euroakaan, mutta kun hän huomaa miten paljon rahaa Kalle on jo saanut säästöön, päättää Ville 27-vuotiaana aloittaa sijoittamisen. Hänkin sijoittaa 5000 euroa vuodessa. Molemmat sijoittavat samaan rahastoon, ja saavat sijoitukselleen 8 prosentin tuoton. Miten kaverukset menestyvät?


Villen sijoitusvarallisuus ohittaa Kallen varallisuuden vasta kaverusten ollessa 47-vuotiaita! Tällöin Kalle on laittanut sijoituksiinsa rahaa vain 7 vuoden ajan, kun taas Ville on sijoittanut 20 vuoden ajan. Kalle pärjää hyvin, sillä hän ehtii hyötyä korkoa korolle-ilmiöstä huomattavasti Villeä kauemmin.

Sijoittaminen kannattaa siis aloittaa mahdollisimman aikaisin. Jos rahaa sijoittamiseen ei tunnu löytyvän, kannattaa muistaa henkilökohtaisen taloudenpidon sääntö numero 1: Maksa itsellesi ensin. Summalla ei alussa niinkään ole väliä, tärkeämpää on tehdä säännöllisestä sijoittamisesta tapa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa sijoittaminen, kunhan aloitat nyt!

Passiivinen sijoittaminen, osa 1: Teoria

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa kaksiosaisesta passiivista sijoittamista käsittelevästä artikkelisarjasta.

Passiivisen sijoittamisen perusteet

Mitä tarkoittaa passiivinen sijoittaminen? Asia selviää, kun määrittelemme ensin mitä tarkoittaa aktiivinen sijoittaminen. Aktiivinen sijoittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi osakepoimintaa tai markkinoiden ajoittamista aktiivisella kaupankäynnillä. Passiivinen sijoittaminen tarkoittaa siis, että (1) osakepoimintaa ei harrasteta, eikä (2) markkinoita ajoiteta. Yleensä passiivisella sijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista johonkin indeksirahastoon, siis rahastoon joka mahdollisimman tarkasti seuraa tiettyä osakeindeksiä. Indeksirahastot ostavat indeksiin kuuluvia osakkeita indeksin määräämällä painolla, ja täten indeksirahaston tuotto seuraa tarkasti itse indeksin tuottoa. Indeksirahastossa on kuitenkin esimerkiksi kaupankäyntikuluja, joten se ei voi seurata indeksiä täysin täsmällisesti. Indeksirahaston poikkeamaa indeksistään kutsutaan tracking erroriksi.

Indeksirahastoon sijoittaminen on siis kohdan (1) mukaista passiivista sijoittamista. Jotta sijoittaminen olisi passiivista sekä osakepoiminnan että kohdan (2), ajoituksen, suhteen pitää sijoittaa indeksirahastoon säännöllisesti, markkinoiden tilasta välittämättä. Tämä on myös minun oman sijoitusstrategiani perusta.

Miksi sijoittaa passiivisesti?

Indeksirahastoilla on yksi valtavan suuri etu verrattuna aktiivisiin osakerahastoihin: indeksirahastojen kulut ovat huomattavasti matalammat. Indeksirahastolla kokonaiskulut ovat yleensä noin 0,5 %, kun taas aktiivisilla rahastoilla kulut ovat tyypillisesti 1,5 - 3 %. Tämä ei välttämättä vaikuta kovin suurelta erolta, mutta jos oletetaan osakemarkkinoiden tuotoksi 8 % vuosittain, syö aktiivinen osakerahasto 2 % kuluilla neljänneksen tuotoista! Kulujen merkitystä voi havainnollistaa lyhyellä laskelmalla: Oletetaan, että sijoitetaan 5000 euroa vuodessa 20 vuoden ajan kahteen eri rahastoon: indeksirahastoon, jonka kulut ovat 0,5 % vuodessa, ja aktiiviseen osakerahastoon, jonka kulut ovat 2 % vuodessa. Oletetaan molemmille 8 prosentin vuosituotto ennen kuluja. Indeksirahastossa on 20 vuoden jälkeen 216 523 €, mutta aktiivisessa rahastossa vain 183 928 €. Eroa on siis 32 595 €!

On tietenkin mahdollista, että aktiivisella osakerahastolla olisi erittäin hyvä salkunhoitaja, ja tästä syystä se tuottaisi paremmin kuin indeksirahasto. Tämä on kuitenkin lukuisten tutkimusten perusteella erittäin epätodennäköistä. John Bogle, Vanguardin perustaja, tutki vuonna 1970 Yhdysvalloissa olemassa olleita osakerahastoja. Niitä oli silloin 355 kappaletta, mutta vuonna 2003 näistä jäljellä oli vain 147! Voidaan hyvin olettaa, että hengissä selvinneet rahastot ovat keskimäärin menestyneet paremmin kuin lopettaneet rahastot. Kuitenkin näistä 147:stä rahastosta ainoastaan 43 kappaletta tuotti paremmin kuin S&P 500-indeksi. Kaiken kaikkiaan siis vain 12 % alkuperäisistä rahastoista päihitti indeksin! Russell Kinnel on tutkinut osakerahastojen menestystä 10 vuoden tähtäimellä, 1997-2007. Lopputulos on selkeä: kuluiltaan edullisimmat rahastot myös pärjäävät parhaiten.

Kuva artikkelista "How a Fund's Expense Ratio Can Predict Its Success" (Kinnel)

Pelkästään oikean rahaston poimiminen ei kuitenkaan riitä, jos sitä ei malta pitää tarpeeksi kauan. Dalbar QAIB 2008-tutkimus paljastaa, että vuosina 1987-2007 keskimääräinen osakesijoittaja sai ainoastaan 4,48 % vuosittaisen tuoton, verrattuna S&P 500-indeksin 11,81 % vuosittaiseen tuottoon. Osa tästä erosta johtuu tietenkin rahastojen kuluista, mutta suurin syy sijoittajien huonoon menestykseen on se, että he yrittävät ajoittaa markkinoita. Tutkimuksen mukaan sijoittajat onnistuvat keskimääräistä paremmin markkinoiden ajoittamisessa kun markkinoiden tuotot ovat hyvät, mutta epäonnistuvat selkeästi huonoina aikoina. Lähes varmuudella voikin sanoa, että markkinoiden ajoittamisen yrittäminen ei kannata.

Yhteenveto

Passiivinen sijoittaminen kannattaa, sillä markkinoiden ajoittaminen on lähes mahdotonta, ja indeksirahastojen kulut ovat huomattavasti aktiivisia rahastoja matalammat. Entä sitten suorat osakesijoitukset, toisin sanoen osakepoiminta? On hyvinkin mahdollista, että piensijoittaja voittaa indeksin ostamalla aliarvostettuja osakkeita ja pitämällä niitä. Tätä voisikin kutsua puolipassiiviseksi sijoittamiseksi: osakevalinta on aktiivista, mutta ajoitus passiivista. Osakepoiminta vaatii kuitenkin huomattavan määrän työtä: pitää tuntea yritys, sen toimiala ja sen tulevaisuuden näkymät. Itse haen sijoittamisella passiivista tuloa, ja osakepoiminta vaatii huomattavan määrän työtä, joten en näe sitä passiivisena toimintana. Ellet aio syventyä osakesijoittamiseen tarkasti, on todennäköisesti kannattavampaa sijoittaa rahat indeksirahastoihin ja käyttää säästynyt aika ammattitaitosi ja sitä kautta tulojesi kohentamiseen.

Artikkelisarjan toinen osa tulee käsittelemään passiivista sijoittamisesta käytännön näkökulmasta: miten sijoitan passiivisiin rahastoihin?

Huom. Passiivinen Sijoittaja on nyt myös Twitterissä nimellä passija. Twitterissä näet aina, kun uusi kirjoitus ilmestyy blogiin. Lisäksi aion myös tweetata linkkejä uutisvirrasta poimittuihin mielenkiintoisiin artikkeleihin.

Kehittyville markkinoille sijoittaminen

Tarkoituksenani on jo jonkin aikaa ollut sijoittamaan kehittyville markkinoille, mutta sopivan indeksirahaston puutteen takia asia on jäänyt kesken. Nyt ongelma on kuitenkin ratkeamassa, sillä Seligson on pystyttämässä kehittyville markkinoille sijoittavan indeksirahaston syyskuussa. Kohti taloudellista riippumattomuutta-blogi käsitteli jo rahastoa yksityiskohtaisesti, joten en tule siihen syventymään sen kummemmin.

Ensimmäinen ajatukseni oli ruveta sijoittamaan kuukausittain Seligsonin uuteen rahastoon, mutta päätin kuitenkin tutkia muita sijoitusmahdollisuuksia. Aktiivisiin rahastoihin en koske pitkällä tikullakaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät ETF:t. Päädyin tarkastelemaan kahta vaihtoehtoa: Vanguard Emerging Markets (VWO) ja db-xtrackers MSCI Emerging Markets (DBX1EM). Molemmat ETF:t, kuten myös Seligsonin rahasto, seuraavat laajasti hajautettua MSCI Emerging Markets-indeksiä, joten ne ovat vertailukelpoisia. Alla lyhyt vertailu rahastoista:




ETF:t ostaisin Nordnetin kautta, joten ostaminen maksaisi 15 €/kerta. Lisäksi VWO noteerataan New Yorkin pörssissä, joten valuutanvaihtokuluja tulisi 0,15 %. VWO maksaa myös osinkoja, vuonna 2009 noin 1,35 %, joista menee 28 % veroa. Osingoista pystyy siis sijoittamaan uudelleen 72 %, toisin sanoen 0,72 * 1,35 = 0,972 % pääomasta.

Tehdään seuraavaksi hieman laskelmia. Oletetaan rahastoille 10 % vuosituotto ennen kuluja, ja oletetaan että sijoitetaan ETF:iin 1000 € kolmesti vuodessa, mutta Seligsonin rahastoon 250 € joka kuukausi lukuunottamatta 1000 euron alkusijoitusta. VWO:n kohdalla lisätään jokaisen vuoden ensimmäiseen sijoituserään edellisen vuoden aikana maksetut osingot. Tulokset näkyvät alla olevassa taulukossa.




Seligsonin rahasto pitää hyvin pintansa alkuvuodet. DB1XEM ohittaa Seligsonin tuotoissa vuonna 16 ja VWO vasta vuonna 19! Seligsonin rahasto hyötyy huomattavasti merkintäkulujen puuttumisesta, sillä se mahdollistaa kuukausittaiset sijoitukset, ja täten rahat ehtivät kasvaa korkoa pitempään. DB1XEM tuottaa suuremmista kuluistaan huolimatta VWO:ta paremmin osinkojen uudelleensijoittamisen ansiosta. Erot tuotoissa ovat kuitenkin erittäin pienet rahastojen välillä, etenkin 20-25 vuoden sijoitushorisontilla.

Laskelmissa ei ole huomioitu kaupankäynnin spreadejä, joten ETF:ien tuotot saattavat olla laskettua matalammat. Lisäksi DB1XEM on swap-pohjainen, joten siinä on myös vastapuoliriski. Tämän lisäksi ei ole taattu, että DB1XEM:n (tai VWO:n) suosio ja vaihto tulee pysymään nykyisenlaisena, mikä saattaa vaikeuttaa sijoituksen realisointia tai jopa pakottaa osuuksien ennenaikaiseen myymiseen.

Miten sitten tulen sijoittamaan kehittyville markkinoille? Seligsonin rahastoon sijoittaminen on ylivoimaisesti helpointa, ja myöskin ainoa järkevä vaihtoehto kuukausittaisten sijoitusten tekemiseen. Olen kuitenkin lähiaikoina pienentämässä hätärahastoani, ja siitä lohkeaisi sen verran suuri summa että sen voisi sijoittaa myös ETF:ään. Tällöin kuitenkin ajallinen hajautus jäisi pois. Voisin joko sijoittaa kaikki rahat Seligsonin rahastoon, tai sitten sijoittaa ensiksi hätärahastosta vapautuneet rahat ETF:ään (todennäköisesti DB1XEM) ja sitten jatkossa tehdä kuukausittaisia sijoituksia Seligsonin rahastoon. Lopullista päätöstä en ole vielä tehnyt.

Miten käsitellä yllättävä rahantulo?

Mitä tekisit jos yllättäen saisit suuren perinnön tai vaikkapa veikkausvoiton? Järkevä tapa on todennäköisesti ensiksi maksaa korkeakorkoinen velka kokonaisuudessaan, ja sitten laittaa loput rahat säästöön. Ongelmana on tämän toteuttaminen. Miksi nyt ei voisi käyttää rahat johonkin mukavaan, nehän ovat kuitenkin ylimääräistä tuloa! Tästä syystä on tärkeätä suunnitella etukäteen mitä yllättäen tulevalla rahalla tekee.

Aluksi mielestäni voi hyvin tuhlata pienen osan rahoista, esimerkiksi 5 %, mihin tahansa haluaakin. Saattaa tuntua kummalliselta käyttää vain 500 euroa kymppitonnin summasta, mutta toisaalta jos joku tarjoaisi sinulle juuri nyt 500 euroa, ottaisit ne varmasti mielihyvin. Tuhlaamalla ensiksi pienen osan rahoista pystyy heti tuntemaan saaneensa jotain ylimääräistä, jolloin loppusumman pystyy helpommin käyttämään järkevästi. On kuitenkin tärkeätä muistaa, että vaikka summa itsessään saattaa tuntua hyvinkin suurelta, on sen saaminen vain yksittäistapaus. Missään nimessä ei kannata mitoittaa menojaan rajusti uudelleen.

Perintöä on nyt juhlittu mukavalla ravintolaillallsella. Mitä seuraavaksi? Jos rahasumman saannista pitää maksaa veroja, kannattaa ne tietenkin maksaa heti pois. Tämän jälkeen kannattaa maksaa mahdollinen korkeakorkoinen velka, esimerkiksi luottokorttivelka. Loput rahat voi sijoittaa oman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Periaatteessa on kannattavaa sijoittaa kaikki rahat kerralla, jolloin ne ehtivät kasvaa korkoa pitempään. Summan ollessa suuri suhteessa nykyiseen sijoitusomaisuuteen saattaa kuitenkin olla järkevää hajauttaa sijoitukset ajallisesti, etenkin jos on sijoittamassa osakkeisiin. Yksi ratkaisu on jakaa rahat esimerkiksi kymmeneen osaan, ja sijoittaa yksi osa joka kuukausi. Lopuilla rahoilla voi tehdä sopivan pituisia määräaikaistalletuksia jotka erääntyvät aina kun kuukausi on kulunut. Toisin sanoen sijoitetaan ensiksi 10 % rahoista heti, ja laitetaan loput määräaikaistalletuksiin jotka ovat pituudeltaan yhdestä yhdeksään kuukauteen. Aina talletuksen päätyttyä vapautunut raha sijoitetaan sijoitussuunnitelman mukaisesti. Lukitsemalla rahat määräaikaistalletuksiin niitä on paljon hankalampi käyttää impulsiivisesti.

Mikään rahasumma ei ole loputon, ainakaan ellei sitä käytä järkevästi. Siksi onkin tärkeätä etukäteen suunnitella mitä tekee, jos yllättäen saa suuren summan rahaa käyttöönsä. Mikään rahamäärä ei turvaa elämääsi taloudellisesti, ellet osaa käyttää sitä oikein. Suunnittelemalla asiat valmiiksi voit kohentaa huomattavasti todennäköisyyttä hyötyä rahasummasta merkittävästi. Sijoitussuunnitelmasi toteutuminen voi nopeutua jopa useammalla vuodella mikäli käytät yllättäen saamasi rahat järkevästi.

Alla muutama linkki asiaa käsitteleviin kirjoituksiin (englanniksi):

Windfalls
How to manage a windfall successfully

Salkku

Salkussani on tällä hetkellä ainoastaan Seligsonin rahastoja. Lasken varsinaiseen salkkuuni ainoastaan osakesijoitukset ja pitkän koron sijoitukset. Hätärahastoni rahat olen sijoittanut Rahamarkkina AAA-rahastoon. Salkkuni koostuu tällä hetkellä seuraavista rahastoista:

Eurooppa-indeksirahasto 1570,19 €
Pohjois-Amerikka indeksirahasto 1523,97 €
Aasia-indeksirahasto 1304,40 €
Global Top 25 Brands 438,89 €
Global Top 25 Pharma 312,63 €
Euro-obligaatio 436,57 €
Euro Corporate Bond 600,24 €

Yhteensä 6186,90 €

Kaikki osuudet ovat tuotto-osuuksia. Olen sijoittanut näihin rahastoihin niiden matalien kulujen takia: Osakerahastoissa kokonaiskulut ovat 0,5-0,7%, ja korkorahastoissa 0,3-0,4%. Tähän asti olen sijoittanut tasaisesti Eurooppa, P-Amerikka ja Aasia-rahastoihin joka kuukausi, jonka lisäksi olen välillä tehnyt sijoituksia Global Brands ja Global Pharma-rahastoihin. Olen kuitenkin huomannut, että tällä tavalla olen painottanut terveysalaa huomaamattani ehkä hieman liikaa, joten tulen jatkossa sijoittamaan Pharma-rahastoon ainoastaan muutaman kerran vuodessa. Myös korkorahastoihin tulen sijoittamaan harvoin.

Alla olevassa kuvassa näkyy osakesijoitusteni jakauma maittain:



Yhdysvallat ja Japani muodostaa yhteensä yli puolet osakesalkusta, joten olen päättänyt jatkossa lisätä hieman salkkuni Eurooppa-painoa. Suomea en painota sijoituksissani, sillä Suomella on jo minun kohdallani asuinpaikkariski, enkä halua lisätä riskiä pitämällä suurta osaa osakesijoituksistani Suomessa. Suomalaisten osakkeiden osuus osakesalkustani on tällä hetkellä noin 0,7%.

Osakesalkussani ei myöskään ole kehittyviä maita ollenkaan. Tarkoituksenani on sijoittaa jatkossa myös kehittyville markkinoille, mutta en vielä tiedä miten. Ainoa tarjolla oleva passiivinen vaihtoehto taitaa olla ETF:t, joihin en ole vielä tarkemmin syventynyt. Jos rupean sijoittamaan ETF:iin, täytyy minun myös miettiä uudelleen sijoitussuunnitelmaani, sillä kertasijoituksia ei voi kulujen takia jättää kovin pieniksi. Tulen jatkossa tutkimaan tarkemmin mahdollisuuksia sijoittaa kehittyville markkinoille.

Sijoittamisstrategiani

Sijoittamisen suhteen minulla on muutama selkeä sääntö, joita pyrin kaikissa tilanteissa seuraamaan.

1. Sijoitan ainoastaan passiivisiin rahastoihin

Miksi sijoittaisin passiivisiin rahastoihin? Enkö halua rahoilleni parasta mahdollista kotia, salkunhoitajaa joka seuraa aktiivisesti markkinoita ja ostaa parhaita osakkeita juuri oikeaan aikaan? En, sillä on erittäin epätodennäköistä että yksi ja sama aktiivirahasto päihittää indeksin vuosi vuoden perään. Lisäksi aktiivirahaston kulut ovat selkeästi korkeammat kuin passiivirahaston; pankin tai rahastoyhtiön pitää saada kunnon korvaus työpanoksesta, ja lisäksi aktiivirahastot yleensä käyvät kauppaa huomattavasti aktiivisemmin kuin passiivirahastot, mikä tietenkin lisää kuluja. Käyttämilläni passiivisilla osakerahastoilla kokonaiskulut ovat noin 0,5% vuodessa, kun taas useimmilla aktiivirahastoilla ne ovat vähintään 2%. Jos oletettu tuotto on noin 8% vuodessa, syövät siis aktiivirahaston kulut neljänneksen tuotoista! Juuri kulujen takia suosin passiivisia rahastoja; tarvitsen erittäin painavat syyt sijoittaakseni aktiiviseen rahastoon.


2. Osakepainon on oltava korkea

Viimeisen sadan vuoden aikana osakkeet ovat tuottaneet parhaiten kaikista sijoitusmuodoista. Osakesijoittamisessa on toki huomattavia riskejä, mutta kuten sijoittamisessa yleensä, riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Menneet tuotot eivät tietenkään takaa tulevia tuottoja, mutta en näe että olisi olemassa parempiakaan sijoitusvaihtoehtoja kuin osakkeet. Lisäksi osakkeet ja osakerahastot ovat erittäin likvidejä, joten sijoitukset on helppo muuttaa rahaksi milloin tahansa. Pitkällä tähtäimellä eri sijoitusten painotuksella on suurin vaikutus tuottoihin, joten siksi minun kannattaa painottaa osakesijoituksia, sillä ne todennäköisesti tulevat tuottamaan parhaiten. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että salkkuni koostuisi pelkästään osakkeista; korkosijoituksilla on salkkua tasapainottava rooli.


3. Suosin kasvuosuuksia verotussyistä

Suomessa osinkoja verotetaan pääomatulona: rahastoista maksetuista osingoista veroa menee 28%. Rahaston itse ei kuitenkaan tarvitse maksaa osingoista veroja, joten jos osingot sijoitetaan rahastoon uudelleen, verot maksetaan vasta myyntivaiheessa. Tällöin osinkotuotto kasvaa lyhentämättömänä korkoa, ja vaikutus on pitkällä tähtäimellä huomattava. Verrataan 10000 euron sijoitusta saman rahaston tuotto-osuuteen ja kasvuosuuteen. Tässä laskelmassa oletetaan arvonnousuksi 7%, ja lisäksi vielä osinkotuotoksi 3%. Kasvuosuudessa osinkotuotot käytetään suoraan osakeostoihin, joten rahasto tuottaa siis vuodessa 10%. Tuotto-osuudesta saadut osingot verojen jälkeen sijoitetaan takaisin rahastoon, jolloin osinkotuottoa saadaan efektiivisesti (1-0,28)*3% = 2,16%. Tuotto-osuus tuottaa täten vuodessa yhteensä 9,16%. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan että kuluja ei ole. Kymmenen vuoden sijoitusajalla tulokset ovat seuraavanlaisia:

Kasvuosuuden arvo on kymmenen vuoden jälkeen (1,1)^10*10000 = 25937,43 euroa
Tuotto-osuuden arvo on kymmenen vuoden jälkeen (1,0916)^10*10000 = 24023,44 euroa

Jos osuudet nyt myytäisiin, maksetaan tuotosta 28% veroa, eli veroa menisi

kasvuosuudesta 0,28 * (25937,43 - 10000) = 4462,48 euroa
tuotto-osuudesta 0,28 * (24023,44 - 10000) = 3926,56 euroa

Täten käteen jäisi

kasvuosuudesta 25937,43 - 4462,48 = 21474,95 euroa
tuotto-osuudesta 24023,44 - 3926,56 = 20096,88 euroa

Tuottoeroksi tulee 21474,95 - 20096,88 = 1378,07 euroa, mikä on lähes 14% alkupääomasta!


4. Käytän ajallista hajautusta

Ajallista hajautusta käytän suurimmaksi osaksi käytännön syistä: sijoitan aina osan kuukausituloistani rahastoihin, eikä minulla siten sen suurempia käteisvaroja pääse syntymään. Jos kuitenkin jostain syystä saisin suurehkon summan rahaa, en sijoittaisi kaikkea suoraan osakerahastoihin, vaan vähentäisin riskiä hajauttamalla ostot useaan eri osaan. Tällä tavalla menetän teoriassa pienen osan tuotoista, mutta vähennän sijoituksen volatiliteettiä huomattavasti. Sijoittamalla aina määrätyn summan kuukaudessa estän myös itseäni yrittämästä ajoittaa markkinoita, ja ostan automaattisesti suuremman määrän rahasto-osuuksia kun hinnat ovat alhalla.


5. En menetä yöuniani sijoitusteni takia

Raha ja sijoittaminen ovat vain pieni osa elämääni. Jos jossain vaiheessa huomaan, että sijoituksieni arvonvaihtelu rupeaa vaivaamaan minua päivittäisessä elämässä, aion vähentää riskiä tuottojen kustannuksella. Yöuneni ovat tulevia tuottoja tärkeämpiä. Tästä syystä en siis valitse itselleni kaikkein riskipitoisinta salkkua, vaan ymmärrän että olen pohjimmiltani riskiä karttava, ja en siitä syystä painota kaikkein riskipitoisimpia sijoituksia liikaa.



Lyhyt yhteenveto:

Sijoitan ainoastaan passiivisiin rahastoihin
- Kulut ovat pitkäaikaisessa sijoittamisessa erittäin tärkeässä osassa
Osakepainon on oltava korkea
- Sijoitusallokaatio on tuottoihin eniten vaikuttava asia pitkällä tähtäimellä
Suosin kasvuosuuksia verotussyistä
- Tuottoero on huomattava verrattuna tuotto-osuuksiin
Käytän ajallista hajautusta
- Riskit vähenevät huomattavasti
En menetä yöuniani sijoitusteni takia
- Raha on vain osa elämää


Seuraamalla näitä sääntöjä uskon että sijoitukseni tulevat tuottamaan hyvin. Lisäksi kun nyt olen sääntöni julkaissut, kynnys olla seuraamatta niitä on huomattavasti korkeampi :)

Sijoitushistoriani

Ensimmäisen opiskeluvuoteni jälkeen sain hyvän kesätyöpaikan josta rahaa jäi mukavasti säästöönkin. En kuitenkaan oikein tiennyt mihin sijoittaisin rahani, joten ne jäivät pitkäksi aikaa makaamaan säästötililleni, mitättömällä korolla luonnollisesti. Luonteeltani olen riskejä karttava, joten osakesijoittaminen tuntui minusta liian vaikealta ja pelottavalta. Ajattelin myös että rahat on hyvä pitää tilillä pahan päivän varalta, jos niitä vaikka sattuisi yllättäen tarvitsemaan.

Pystyin jatkamaan kesätyöpaikassani osa-aikaisena myös lukukausien aikana, joten tuloni ylittivät selvästi menoni. Lopulta tajusin että rahojen makuuttaminen matalakorkoisella pankkitilillä ei ole kannattavaa. Osake- ja rahastosijoittamisesta en edelleenkään tajunnut juuri mitään, joten valitsin sijoituskohteeksi määräaikaistalletukset. Niitä käytin puolentoista vuoden ajan, kuuden kuukauden jaksoissa.

Syksyllä 2008 olin jo saanut rahaa mukavasti säästöön, ja uutisissa oli lähes joka päivä juttuja Yhdysvaltain talousvaikeuksista. Osakekurssit tuntuivat menevän lähes kohtisuoraan alaspäin, mikä herätti kiinnostukseni sijoittamiseen. Ahmin netistä tietoa pörssimarkkinoista, ja mietin jo miten odotan vielä hetken aikaa laskun jatkumista ja sijoitan sitten rahani osakkeisiin. Syvennyttyäni asiaan hieman enemmän tajusin kuitenkin että markkinoiden ajoittaminen ei tule minulta koskaan onnistumaan, ja minulla ei ollut mitään hajua mihin yrityksiin sijoittaisin. Siirsin katseeni rahastosijoittamiseen, ja avasin samalla itselleni arvo-osuustilin.

Samalla kun hain tietoa osakerahastoista, huomasin että voisin sijoittaa osan rahoistani lyhyen koron rahastoon määräaikaistalletusten sijasta. Tällöin varani on lunastettavissa milloin tahansa, ja pääoma on lähes yhtä turvattu kuin määräaikaistalletuksissakin, kunhan vain valitsisin oikean rahaston. Siirsin suuren osan käteissäästöistäni rahamarkkinarahastoon ja päätin tämän olevan minun ns. hätärahastoni. Samalla aikaa tein myös ensimmäisen rahasto-ostokseni; päätin sijoittaa OMXH25-indeksiosuusrahastoon. Rupesin myös tekemään pieniä kuukausittaisia sijoituksia Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin.

Työpaikka oli tässä välissä jo ehtinyt vaihtua, mutta tuloja oli kuitenkin sen verran että pystyin lähes kuukausittain laittamaan rahaa säästöön aina kevääseen 2010 asti. Minulla ei kuitenkaan ollut mitään sen suurempaa sijoitussuunnitelmaa; jos rahaa jonain kuukautena oli enemmän, sijoitin enemmän. Jonain kuukausina en taas sijoittanut ollenkaan. Päätin myös luopua OMXH25-indeksiosuuksistani ja sijoittaa nekin rahat ”normaaleihin” rahastoihin.

Kuluvana keväänä en moneen kuukauteen säästänyt rahaa ollenkaan. Yllättäviä menoja tuntui tulevan joka kuukausi, ja asiaa kummemmin ajattelematta käytin kaikki tuloni kun ne sain. En kuitenkaan onneksi ruvennut säästöjäni käyttämään. Saatuani hyvän kesätyön rupesin taas miettimään sijoittamista tarkemmin, ja tajusin että olisin hyvin voinut myös keväällä sijoittaa rahojani niiden tuhlaamisen sijasta. Päätin ruveta hallitsemaan talouttani tarkemmin ja tein ensimmäisen oikean sijoitussuunnitelman. Laitan aina heti palkan saatuani osan rahoista sivuun, ja sijoitan ne osakerahastoihin (maksan siis itselleni ensin). Kesällä tulen tekemään isompia sijoituksia, ja työtilanteestani riippuen pystyn toivon mukaan jatkamaan säästämistä myös syksyllä.

Onnekseni olen osittain vahingossa ajautunut hyvälle sijoittamispolulle: olen sijoittanut ainoastaan passiivisiin rahastoihin, ja olen tähän asti pystynyt olemaan seuraamatta sijoituksiani päivittäin, joten osakekurssien heilumiset eivät päivittäiseen elämääni vaikuta vaikka riskejä karttava olenkin. Nyt kun olen tarkemmin perehtynyt säästämiseen ja sijoittamiseen olen vakuuttunut että tulen myös tällä polulla pysymään.

Tulen seuraavissa kirjoituksissani esittelemään tarkemmin säästämis- ja sijoitussuunnitelmaani ja salkkuni sisältöä, sekä syventymään yleisemmin sijoitusfilosofiaani.

Kuka, miksi ja miten?

Minulle rahan säästäminen ei ole koskaan ollut suuri ongelma, se on tapahtunut melkein luonnostaan. Pelkäsin pitkään osakesijoittamista niiden sisältämien riskien takia, mutta lopulta tajusin että turha niitä säästettyjä rahoja on pankkitilillä makuuttaa. Rupesin tutkimaan eri sijoitusvaihtoehtoja, ja kun sain selvitettyä itselleni miten pitkällä tähtäimellä haluan sijoittaa, tajusin että osakkeet ovat ainoa oikea vaihtoehto minulle.


Tämä blogi tulee seuraamaan matkaani sijoittajana. Pitkän tähtäimen tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus, mutta ensisijaisesti haluan vain turvata selustani esimerkiksi työttömyysjaksojen aikana. Pysyäkseni motivoituneena olen asettanut itselleni välitavoitteita, joista tulen jatkossa kertomaan.

Kuten blogin nimi vihjaa, en yritä ajoittaa markkinoita enkä poimia osakkeita, vaan tyydyn passiiviseen rahastosijoittamiseen. Minulla ei riitä aikaa eikä halua syventyä useiden eri yritysten tilanteisiin, enkä usko että se toisi minulle parempia tuottojakaan. Haluan että rahani tuottaa minulle lisää rahaa ilman että minun tarvitsee siihen paneutua. Täten voin kohdistaa voimavarani opiskeluun, työhön ja harrastuksiin.

Olen nyt reilu parikymppinen opiskelija. Teen mahdollisuuksien mukaan töitä opiskelujen ohella, mutta tuloni eivät ole mitenkään vakaat. Tästä syystä en välttämättä pysty joka kuukausi lisäämään sijoituksiani, mutta toivon mukaan saan kuitenkin säästettyä tarpeeksi pysyäkseni tavoitteissani.

Tulen seuraavissa kirjoituksissani käsittelemään tarkemmin sijoitushistoriaani, strategiaani sekä tavoitteitani.

Matka vaurauteen tulee olemaan pitkä, mutta toivon mukaan mielenkiintoinen ja antoisa!