perjantai 13. elokuuta 2010

Passiivinen sijoittaminen, osa 2: Käytäntö

Tämä artikkeli on toinen osa kaksiosaisesta passiivista sijoittamista käsittelevästä artikkelisarjasta. Ensimmäinen osa luettavissa täällä.

Artikkelisarjan ensimmäinen osa käsitteli passiivisen sijoittamisen teoriaa, eli lyhyesti sanottuna miksi passiivinen sijoittaminen kannattaa. Tämä artikkeli tulee kertomaan, miten ylipäätään voi sijoittaa passiivisesti, ja mitä erilaisia vaihtoehtoja piensijoittajalla on.

Indeksirahasto vai indeksiosuusrahasto?

Jos et ole aiemmin sijoittanut, ja haluat mahdollisimman helposti päästä alkuun sijoitusurallasi, on helpointa sijoittaa rahat indeksirahastoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siirrät rahaa omalta tililtäsi jonkun rahaston tilille, ja rahasto sijoittaa sitten puolestasi rahat osakkeisiin (tai muihin instrumentteihin riippuen rahastosta). Lähes jokainen pankki tarjoaa rahastoja asiakkailleen, mutta yleensä passiivisia rahastoja on tarjolla vain suursijoittajille. Itse sijoitankin säännöllisesti Seligsonin rahastoihin; minimisijoitus niihin on 1 €, eikä kiinteitä merkintäkuluja ole. Täten alkuun pääsee pienelläkin summalla.

Toinen vaihtoehto sijoittaa passiivisesti on ostaa indeksiosuusrahastoja, eli ETF:iä (Exchange traded fund). Indeksiosuusrahasto eroaa indeksirahastosta siten, että indeksiosuusrahastolla käydään kauppaa pörssissä aivan kuten osakkeilla. Ostaaksesi indeksiosuusrahastoja sinun pitää avata arvo-osuustili. Tämän voit tehdä omassa pankissasi, tai vaihtoehtoisesti käyttää jotain nettivälittäjää, esimerkiksi Nordnetiä. Hintoja kannattaa vertailla, sillä pieniltäkin tuntuvat hintaerot saattavat pitkällä tähtäimellä olla merkittäviä. Indeksiosuusrahastoilla on yleensä pienemmät hallinnointikulut kuin indeksirahastoilla, mutta toisaalta indeksiosuusrahastoja ostaessa joutuu maksamaan kaupankäyntikuluja osakevälittäjälle. Tämän takia kovin pieniä summia ei kannata indeksiosuusrahastoihin sijoittaa kerralla, joten indeksirahastot sopivat yleensä kuukausittaiseen säästämiseen paremmin.

Monilla indeksirahastoilla on kahdenlaisia osuuksia: kasvu- ja tuotto-osuuksia. Kasvuosuuksissa rahaston saamat osingot sijoitetaan uudelleen, kun taas tuotto-osuudet maksavat osingon ulos joka vuosi. Täten kasvuosuuksissa osingot kasvavat täysimääräisesti korkoa, kun taas tuotto-osuuksissa verottaja vie osan välistä. Esimerkkilaskelma kasvu- ja tuotto-osuuksien erosta löytyy artikkelista Sijoittamisstrategiani, kohdasta 3. Useimmat indeksiosuusrahastot maksavat osinkoa joka vuosi, mutta on myös olemassa osingot uudelleensijoittavia ETF:iä.

Kumpi sitten kannattaa valita, indeksirahasto vai indeksiosuusrahasto? Mitään yleispätevää vastausta ei voi antaa, mutta jos sijoitat kuukausittain pieniä summia, indeksirahasto on lähes varmasti halvempi vaihtoehto. Jos aiot aloittaa suurella kertasijoituksella, saattaa kuluiltaan alhainen indeksiosuusrahasto olla paras vaihtoehto. Nyrkkisääntönä kaupankäyntikulut kannattaa pitää alle prosentissa sijoitettavasta summasta. Toisaalta pitkällä tähtäimellä vuosittaiset hallinnointikulut vaikuttavat lopputulokseen enemmän kuin merkintä- tai kaupankäyntikulut.

Mistä löydän passiivisia rahastoja?

Passiivisia indeksirahastoja on Suomessa piensijoittajalle tarjolla melko vähän. Itse sijoitan rahani Seligsonin rahastoihin, ja olen ollut niihin tyytyväinen. Seligsonilta löytyy Suomeen, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan sijoittavia indeksirahastoja, ja lisäksi syyskuussa aloittaa kehittyville markkinoille sijoittava rahasto. Seligsonilta löytyy myöskin sekä lyhyen että pitkän koron rahastoja. Täten hyvin hajautetun salkun pystyy rakentamaan pelkästään Seligsonin rahastoilla.

Indeksiosuusrahastoja on ulkomaisissa pörsseissä runsaasti, mutta suomalaisiin osakkeisiin sijoittavia ETF:iä on vain yksi: OMXH25-indeksiä seuraava ETF. Tätä indeksiosuusrahastoa voi ostaa Helsingin pörssistä. Ulkomaisissa pörsseissä tarjolla on mm. Vanguardin, iSharesin ja Deutsche Bankin ETF:iä. Jos haluaa sijoittaa osakkeisiin maailmanlaajuisesti yhdellä ETF:llä, on vaihtoehtona esimerkiksi Vanguardin Total World Stock (hallinnointikulut 0,30 %). Tämän rahaston pääpaino on kehittyneillä markkinoilla, mutta se sijoittaa myös esimerkiksi Kiinaan, Brasiliaan ja Intiaan. Yhdysvaltain markkinoille voi sijoittaa esimerkiksi Vanguardin Total Stock Market ETF:llä, jonka hallinnointikulut ovat ainoastaan 0,07% vuodessa, ja Eurooppaan vaikkapa iShares EURO STOXX 50-ETF:llä (hallinnointikulut 0,35%). Jos etsii osingot uudelleensijoittavia ETF:iä, ovat db x-trackersit yksi vaihtoehto. Kannattaa kuitenkin huomata, että nämä ovat swap-pohjaisia rahastoja, joilla on vastapuoliriski.

Yhteenveto

Vaihtoehtoja siis löytyy pilvin pimein, eikä kaikkien läpikäyminen ole tässä mahdollista. Uskon kuitenkin, että aloittelevalle sijoittajalle indeksirahastot ovat helpompi tapa sijoittaa kuin indeksiosuusrahastot. Voit esimerkiksi asettaa verkkopankkisi tekemään automaattisesti kuukausittaisia sijoituksia rahastoon, jolloin sinun ei tarvitse enää asiaa miettiä ollenkaan. Suurempia kertasijoituksia tehdessä saattaa ETF:t tulla halvemmaksi, vaikka osingonmaksu syökin osan tuotoista. Kummatkin vaihtoehdot ovat hyviä; tärkeintä onkin aloittaa sijoittaminen nyt.

Linkkejä:

6 kommenttia:

  1. Kannattaa vilkaista myös SPDR:n ETF:ä, joiden TER on mukava 0,22 %. Itselläni on hankintalistalla ainakin XLU ja XLE.

    About Select Sector SPDRs

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistä, pitää katsoa niitä tarkemmin. Ainakin tiettyä toimialaa voi noilla painottaa hyvin.

    VastaaPoista
  3. Indeksirahastot ovat kyllä kaikkien kellä on elämä (eivät seuraa pörssiyhtiöitä) oikea tapa sijoittaa.

    MUTTA: Indeksirahastoja on kaikenlaisia - mikä painotus Suomeen, Eurooppaan, Yhdysvaltoihin, Emerging markets??? Tähän kysymykseen ei edes Marko Erola vastaa kirjassaan Paras Sijoitus. Mikä on mielipiteesi?

    VastaaPoista
  4. Petri, kiitos hyvästä kysymyksestä! Oikeaa vastausta ei oikeastaan ole, sillä on mahdotonta tietää, mitkä rahastot tulevat jatkossa tuottamaan parhaiten.

    Itse olen tekstissäni Salkku, ja sen kommenteissa kertonut, että olen päättänyt olla sijoittamatta Suomi-indeksirahastoon, sillä asun itse Suomessa, jolloin minulla on jo Suomeen liittyvä asuinpaikkariski.

    Muuten painotan melko tasaisesti P-Amerikkaa, Eurooppaa, Japania ja kehittyviä markkinoita. Uskon, että pitkällä tähtäimellä kehittyvät markkinat tuottavat parhaiten, mutta niiden riski on myös korkea. Koska en varmasti voi tietää mitkä näistä rahastoista tuottaa parhaiten, hajautan sijoitukseni niihin kaikkiin. Tarkka painotus riippuu omasta riskinsietokyvystä. Itse tähtään siihen, että kehittyvät markkinat muodostaisi noin 35 % salkusta ja korot 10 %. Loput 55 % jaan melko tasan P-Amerikka, Eurooppa ja Aasia-rahastoihin.

    Seligsonilla on sivu, missä näkyy heidän arvionsa rahastojen riskitasoista ja sijoitusaikasuosioista.

    VastaaPoista
  5. Mitä tarkoitat asuinpaikkariskillä?

    VastaaPoista
  6. Olen asiaa kommentoinut jo aikaisemmin kirjoituksessani Salkku, ja sen kommenteissa. Tässä lainaus:

    "Asuinpaikkariskillä tarkoitan sitä, että koska asun Suomessa, riippuu työtilanteeni melko vahvasti Suomen talouden tilasta. Talouden tilan ollessa huono, saatan menettää työpaikkani, ja samalla todennäköisesti suomalaisen osakkeiden arvo laskee. En usko, että suomalaiset osakkeet tulevat tuottamaan sen paremmin kuin esimerkiksi eurooppalaiset osakkeet, joten minulla ei ole syytä erityisesti painottaa Suomea osakesijoituksissani."

    VastaaPoista