Luo oma indeksilaina

Pankit saattavat nykyään tarjota määräaikaistalletuksen tai korkorahastosijoituksen vaihtoehtona indeksilainaa. Indeksilainassa lainaat pankille rahasi, ja pankki lupaa maksaa pääoman takaisin lainan eräännyttyä. Korkoa ei luvata, vaan lainan tuotto riippuu siitä, mihin pankki lainarahasi sijoittaa, ja miten kyseiset sijoitukset menestyvät. Indeksilainan ehdot ovat usein monimutkaisia, ja kulut saattavat olla erittäin korkeita. Lisäksi lainan myyjä ei välttämättä ole lainan myöntäjä, joten saattaa olla vaikeata selvittää, onko itse lainan myöntäjä luotettava ja vakavarainen (eikä esimerkiksi Lehman Brothers). Indeksilainaan sijoitettua pääomaa ei myöskään välttämättä pysty lunastamaan kesken lainakauden.

Mielestäni indeksilainat ovat vain pankkien tapa rahastaa asiakkaitaan. Jos haluat turvata pääomasi esim. viideksi vuodeksi, voit indeksilainan sijasta esimerkiksi tehdä viiden vuoden määräaikaistalletuksen, tai vaikkapa viisi vuoden määräaikaistalletusta peräkkäin. Tällöin pääoma on varmasti turvassa, ja lisäksi korkotuotto on taattu.

Mikäli haluat myös mahdollisuuden suurempiin tuottoihin, voit jakaa sijoitettavan summan eri rahastoihin. Otetaan esimerkki: Sijoitettavana on 10 000 €, ja sijoitusaika on viisi vuotta. Haluat olla varma siitä, että sijoituksesi arvo on viiden vuoden päästä vähintään 10 000 €. Tällä hetkellä voi olettaa saavansa noin 1 % vuosituoton rahamarkkinarahastosta, joten jos sijoitat 10 000 / (1.01^5) = 9515 € rahamarkkinarahastoon, sijoituksen arvo pitäisi viiden vuoden päästä olla 10 000 €. Loput rahat, 485 €, voit sitten sijoittaa esimerkiksi johonkin passiiviseen osakerahastoon. Osakesijoitusten arvo voi heilua voimakkaasti, mutta vaikka ne vastoin kaikkia todennäköisyyksiä menettäisivät arvonsa täysin, on sinulla kuitenkin rahamarkkinarahastosijoituksen takia tallessa 10 000 € viiden vuoden jälkeen. Toisaalta osakerahastosijoituksen arvo voi myös kaksinkertaistua, jolloin sinulla olisikin viiden vuoden jälkeen lähes 11 000 €.

Oman indeksilainan luominen ei siis ole vaikeaa, ja sijoittamalla rahat passiivisiin rahastoihin, pysyvät myös kulut kurissa. Lisäksi sijoitus on realisoitavissa milloin tahansa, ja voit räätälöidä sen täysin omien tarpeittesi mukaan. Jos siis harkitset indeksilainaa, luo se itse!

Automatisoi sijoittamisesi

Mikko on kolmekymppinen automekaanikko. Mikon palkka on melko hyvä, mutta kaksi autoa syövät suuren osan Mikon kuukausittaisista tuloista. Lisäksi hän käy mielellään ulkona syömässä, ja pitää tietotekniikasta. Rahaa riittää juuri ja juuri kuun loppuun, eikä mitään jää säästöön. Välillä Mikko joutuu turvautumaan luottokorttiin, jos jompikumpi autoista vaatii korjausta ja palkka on jo mennyt esimerkiksi uuden puhelimen ostoon. Hän tietää, että pitäisi kuluttaa vähemmän kuin tienaa, mutta ei tunnu onnistuvan asian toteuttamisessa millään. Lopulta hän nielee ylpeytensä ja pyytää kaveriltaan Laurilta apua.

Lauri on myöskin kolmekymppinen, ja työskentelee luokanopettajana. Hän on sijoittanut osakkeisiin jo vuosia, ja sijoitukset ovat tuottaneet melko hyvin. Lauri kertoo Mikolle säästämisestä ja osakkeista kaiken, minkä hän suinkin vain keksii, ja auttaa Mikkoa avaamaan arvo-osuustilin. Mikko tuntee nyt tietävänsä kaiken tarpeellisen sijoittamisesta, ja tekee parin seuraavan kuukauden aikana muutamia osakeostoja. Tämän jälkeen sijoitukset kuitenkin jäävät tekemättä, milloin mistäkin syystä. Lopulta toinen Mikon autoista hajoaa, ja hän myy sijoituksensa rahoittaakseen auton korjauksen. Mikko on palannut lähtöruutuun.

Mikä meni vikaan? Mikko tietää, että säästäminen kannattaa, ja sai ystävältään tietoa, miten sijoittaa osakkeisiin järkevästi. Lauri jopa kertoi hänelle vakuuttavasti korkoa korolle-efektistä. Kuitenkaan Mikko ei kyennyt tekemään sijoituksia muutamaa kuukautta pitempään.

Ongelmana ei ole tiedon puute, vaan automaation puute. On aina helppo jättää sijoitukset tekemättä, jos ne joutuu itse tekemään aktiivisesti. Rahaa saattaa juuri silloin tarvita johonkin muuhun. Jopa pelkkä rahan siirtäminen arvo-osuustilille voi olla riittävä psykologinen este sijoituksien tekemiseen. Täten ainoa vaihtoehto on siis sijoittamisen automatisoiminen. Aseta verkkopankkisi tekemään kuukausittaiset sijoitukset edullisiin passiivisiin rahastoihin aina palkan tultua. Täten sinun ei tarvitse itse tehdä mitään sijoituksiesi eteen, etkä myöskään pysty käyttämään tätä rahaa muuhun. Lisäksi tällä tavalla tulee automaattisesti hajautettua sijoituksia ajallisesti, eikä markkinoiden ajoittamista tule yritettyä.

Älä ole Mikko. Automatisoi sijoittamisesi.

Hätärahasto? Ei välttämättä!

Lähes kaikissa säästämisistä ja henkilökohtaista taloutta käsittelevissä kirjoissa ja artikkeleissa suositellaan vahvasti henkilökohtaisen hätärahaston luomista. Mikä sitten on hätärahasto ja mihin sitä käytetään? Saituri tiivistää asian hyvin sivuillaan: Hätärahastoa käytetään ainoastaan oikeassa hädässä, esimerkiksi kun vuokra on jäämässä maksamatta tai ei ole rahaa ruokaan. Siitä ei oteta rahoja ostamaan uutta pelikonsolia tai rahoiteta laivaristeilyä.

Minkä kokoinen hätärahaston sitten pitää olla? Asia riippuu toki täysin omista tuloistasi ja menoistasi, mutta yleisesti pidetään hyvänä pitää 3-6 kuukauden menoja säästössä. Tällöin rahaa riittää vuokraan vaikka joutuisikin hetken aikaa työttömäksi, ja auton mennessä rikki ei tarvitse turvautua luottokorttiin. Jos työtilanteesi on epävakaa, saattaa olla kannattavaa pitää jopa vuoden menoja vastaava summa hätärahastossa.

Valtaosalle ihmisistä hätärahasto on erittäin tärkeä, ja monet suosittelevatkin että rahaston luo välittömästi muiden menojen kustannuksella. Tämä ei välttämättä kuitenkaan ole oikea ratkaisu kaikille. Liz Pulliam Westonilla on blogissaan kirjoitus 0$ emergency fund, ja hän poimii siinä esille muutaman argumentin miksi hätärahastoa ei välttämättä kannata luoda:

- Hätärahaston luominen saattaa viedä todella kauan
- Rahaston pitämisellä voi olla huomattavia vaihtoehtoiskustannuksia
- Rahaa ei välttämättä kannata pitää toimettomana pankkitilillä

Tietenkin kaikille tulee joskus yllättäviä menoja ja työttömyysjaksoja, mutta hätärahastoa ei välttämättä tähän tarvitse kunhan on jokin rahanlähde jota voi käyttää! Yllättäviin menoihin voi hyvinkin riittää hyvin laadittu budjetti sekä luottokortti. Luottokortin avulla voit maksaa yllättävät menot heti, ja jos jo nyt laitat säästöön rahaa joka kuukausi, saatat pystyä maksamaan niillä rahoilla laskun ensi kuussa ilman että luotolle kasvaa korkoa. Vaikka kaikkea et pystyisikään maksamaan kerralla, korkoa ei ehdi kovin paljoa kasvaa jos kuukausittainen säästösummasi on korkea. Joudut toki kuitenkin jonkun verran maksamaan luotosta, joten säästäisit rahaa jos sinulla olisi hätärahasto. Vai säästäisitkö?

Et välttämättä! Vaikka joskus joutuisitkin käyttämään kulutusluottoa yllättävien menojen hoitamiseksi, saattavat menetetyt tuotot toimettomina makaavien rahojen takia olla pitkällä tähtäimellä huomattavasti korkeammat! Kuten hyvin tiedetään, mitä aikaisemmin siirrät rahasi sijoituksiin, sitä enemmän saat tuottoa. Esimerkiksi 3000 euron hätärahasto ehtisi osakerahastoon sijoitettuna kasvaa kymmenessä vuodessa lähes 6500 euroksi kahdeksan prosentin vuosituotolla, kun taas pitämällä rahoja lyhyen koron rahastossa 3 % korolla ne kasvavat vain reiluun 4000 euroon, olettaen että rahoja ei koskaan tarvitse käyttää.

Tämä ei tietenkään poista hätärahaston tarpeellisuutta työttömyysjaksojen aikana, mutta esimerkiksi minun kohdallani asia ei ole kovin ajankohtainen. Opiskelen todennäköisesti vielä pari vuotta, ja opintotukikuukauteni eivät ole loppumassa kesken. Tulojen totaalista menettämistä minun ei siten tarvitse pelätä. Itselläni on juuri nyt melko suuri hätärahasto, mutta aion todennäköisesti sitä jatkossa pienentää yllä mainituista syistä. Todellisessa hätätapauksessa voin jopa realisoida osan pitkän koron sijoituksistani, jos esimerkiksi en löydä kesätöitä enkä pysty opiskelemaan kesällä.

Kuten jo aiemmin totesin, valtaosalle ihmisistä kunnollinen hätärahasto on ehdottoman tärkeä. Jos tavoitteenasi on varallisuutesi kasvattaminen sijoituksilla, saattaa elämäntilanteesi salliessa kuitenkin olla parempi pitää vain pientä hätärahastoa ja sijoittaa ylimääräiset rahat. Kunhan sinulla on jokin lähde mistä hätätapauksissa saat rahaa nopeasti, saatat jopa selvitä ilman hätärahastoa.

Maksa itsellesi ensin

Säästäminen saattaa monen mielestä tuntua lähes mahdottomalta. Palkka tulee joka kuukausi tilille, ja siitä maksetaan heti vuokra ja laskut. Tämän jälkeen palkka kuluu kuukauden mittaan ruokaan, vaatteisiin, hygieniatuotteisiin ja viihteeseen. Kuun lopussa tili on taas tyhjillään, ja kaikki alkaa alusta. Miten on mahdollista laittaa rahaa säästöön kun palkasta ei jää mitään jäljelle?

Usempien ihmisten kohdalla ongelmana ei ole pienet tulot, vaan väärä lähestymistapa. Normaali lähestymistapa on seuraava: ensin maksetaan laskut, sitten käytetään rahaa viihteeseen, ja loput säästetään. Yllättäen rahaa ei juurikaan jää säästöön. Tehokkaampi lähestymistapa onkin ensin laskut, sitten säästäminen ja viihde. Tällöin rahaa jää todennäköisesti yli, ja ne voi laittaa säästöön. On kuitenkin olemassa kolmas tapa: Maksa itsellesi ensin. Tällöin järjestys on säästäminen, laskut, viihde! Ei, tämä ei tarkoita että vuokra ja laskut kannattaa jättää maksamatta. Ideana on suunnitella rahankäyttöä säästämisen ehdoilla, ei vuokran ja laskujen ehdoilla.

Vaurastuminen ei ole mahdotonta, jos asiaa lähestyy oikealta kantilta. Pakolliset menot eivät välttämättä ole niin pakollisia kuin voisi uskoa. Tietenkin ihmisen pitää jossain asua ja ruokaakin syödä, mutta aina voi valita halvemman asunnon ja säästää ruokakuluista. Maksamalla itselleen ensin voi sitten suhteuttaa muut menonsa jäljelle jäävän rahaan, ei koko nettopalkkaansa. Summan ei välttämättä tarvitse olla suuri, eikä sen kannatakkaan alussa olla. Ellei aikaisemmin ole säästänyt palkastaan euroakaan, on turha toivoa että pystyisi kertaheitolla säästämään 30% nettotuloistaan. Tämä saattaa onnistua kuukauden tai kaksi, mutta melko varmasti lopulta palaa aikaisempiin tapoihinsa, nollasäästämiseen. On parempi aloittaa pienellä summalla, esimerkiksi vain muutaman kympin säästöstä. Melko varmasti elämä jatkuu kuten aiemminkin, eikä "kadonneita" rahoja edes huomaa. Tällöin voi seuraavaksi säästää hieman suuremman summan, ja hitaasti mutta varmasti säästöön jää entistä suurempi osa tuloista.

Säästämisen aloittamiseen ei välttämättä tarvitse edes vähentää käytössä olevaa rahaansa. Jos olet esimerkiksi saamassa palkankorotuksen, siirrä se kokonaisuudessaan (tai edes osa siitä) suoraan säästöön. Käytössäsi on yhtä paljon rahaa kuin ennenkin, mutta olet samalla aloittanut säästämisen. Haastankin nyt blogin lukijat siirtämään seuraavan palkankorotuksensa suoraan säästöön eikä kulutukseen!

Säästämisen ei tarvitse olla vaikeata. Nettipankin avulla voi palkastaan siirtää automaattisesti osan säästötilille tai sijoituksiin, ja kohta tätä rahaa ei kaipaakaan, sillä summa ei koskaan käytössäsi ollutkaan. Riittää muistaa oikea järjestys: ensin säästäminen, sitten muut kulut.

Tavoite 1: 100000 € 35-vuotiaana

Säästämistavoitteet ovat itselleni tärkeitä motivaation ylläpitämiseksi. Lopulliseen tavoitteseen, taloudelliseen riippumattomuuteen, pääseminen kestää kuitenkin sen verran kauan, että välitavoitteet ovat tarpeellisia. Mietin sopivan haastavaa tavoitetta, ja päädyin tavoittelemaan kuusinumeroista osakesalkkua ennen 35. ikävuotta.

Oletukseni ovat seuraavat: Koska salkustani 10-15% muodostuu korkosijoituksista, ei ole realistista laskea kovin suuren tuoton varaan. Täten oletan salkkuni vuosituotoksi 7%. Opiskeluaikanani säästäminen ei tule olemaan helppoa, mutta tavoitteenani on sijoittaa 150 euroa joka kuukausi valmistumiseeni asti, eli reilun kahden vuoden ajan (vuoden 2012 loppuun saakka). Tämän jälkeen oletan saavani melko hyväpalkkaisen työn, ja sijoitussummani nousee kuukausittain 600 euroon. Lopputulos saattaisi olla seuraavanlainen:



Olen laskenut summan kasvavan korkoa joka kuukausi, ja olettanut lisäsijoituksen tulevan aina kuun lopussa. Tammikuun sijoitus kasvaa siten korkoa vasta helmikuussa. Suunnitelman mukaan olisin lähellä sataa tuhatta euroa jo 34-vuotiaana, ja 35-vuotiaana tavoite olisi jo reilusti ylittynyt. Mielestäni on kuitenkin parempi suunnitella tavoitteen ylitys; täten saatan päästä tavoitteeseeni vaikka en pystyisi jonain kuukautena sijoittamaan suunnitelman mukaan.

Tämä suunnitelma on kaikesta huolimatta vain välietappi. En aio vähentää osakepainoa 35. ikävuoden lähestyessä vain varmistaakseni tavoitteen täyttymisen. On toki hyvin mahdollista, että en pysty tavoitetta saavuttamaan osakemarkkinoiden tilasta johtuen, mutta tätä on turha murehtia, sillä en pysty asiaan kuitenkaan itse vaikuttamaan. Jos pystyn seuraamaan suunnitelmaa kuukausisijoitusten osalta, voin hyvin katsoa onnistuneeni vaikka en sataan tuhanteen euroon pääsisikään.

Vuoden loppuun mennessä salkkuni arvo pitäisi siis olla reilut 7100 euroa. Tähän pääsen melko varmasti, sillä pystyn kesätöiden ansiosta sijoittamaan vielä muutaman kuukauden huomattavasti suuremman summan kuin 150 euroa. Katsotaan miten käy!

Kuka, miksi ja miten?

Minulle rahan säästäminen ei ole koskaan ollut suuri ongelma, se on tapahtunut melkein luonnostaan. Pelkäsin pitkään osakesijoittamista niiden sisältämien riskien takia, mutta lopulta tajusin että turha niitä säästettyjä rahoja on pankkitilillä makuuttaa. Rupesin tutkimaan eri sijoitusvaihtoehtoja, ja kun sain selvitettyä itselleni miten pitkällä tähtäimellä haluan sijoittaa, tajusin että osakkeet ovat ainoa oikea vaihtoehto minulle.


Tämä blogi tulee seuraamaan matkaani sijoittajana. Pitkän tähtäimen tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus, mutta ensisijaisesti haluan vain turvata selustani esimerkiksi työttömyysjaksojen aikana. Pysyäkseni motivoituneena olen asettanut itselleni välitavoitteita, joista tulen jatkossa kertomaan.

Kuten blogin nimi vihjaa, en yritä ajoittaa markkinoita enkä poimia osakkeita, vaan tyydyn passiiviseen rahastosijoittamiseen. Minulla ei riitä aikaa eikä halua syventyä useiden eri yritysten tilanteisiin, enkä usko että se toisi minulle parempia tuottojakaan. Haluan että rahani tuottaa minulle lisää rahaa ilman että minun tarvitsee siihen paneutua. Täten voin kohdistaa voimavarani opiskeluun, työhön ja harrastuksiin.

Olen nyt reilu parikymppinen opiskelija. Teen mahdollisuuksien mukaan töitä opiskelujen ohella, mutta tuloni eivät ole mitenkään vakaat. Tästä syystä en välttämättä pysty joka kuukausi lisäämään sijoituksiani, mutta toivon mukaan saan kuitenkin säästettyä tarpeeksi pysyäkseni tavoitteissani.

Tulen seuraavissa kirjoituksissani käsittelemään tarkemmin sijoitushistoriaani, strategiaani sekä tavoitteitani.

Matka vaurauteen tulee olemaan pitkä, mutta toivon mukaan mielenkiintoinen ja antoisa!