Ensimmäinen ajatukseni oli ruveta sijoittamaan kuukausittain Seligsonin uuteen rahastoon, mutta päätin kuitenkin tutkia muita sijoitusmahdollisuuksia. Aktiivisiin rahastoihin en koske pitkällä tikullakaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät ETF:t. Päädyin tarkastelemaan kahta vaihtoehtoa: Vanguard Emerging Markets (VWO) ja db-xtrackers MSCI Emerging Markets (DBX1EM). Molemmat ETF:t, kuten myös Seligsonin rahasto, seuraavat laajasti hajautettua MSCI Emerging Markets-indeksiä, joten ne ovat vertailukelpoisia. Alla lyhyt vertailu rahastoista:
ETF:t ostaisin Nordnetin kautta, joten ostaminen maksaisi 15 €/kerta. Lisäksi VWO noteerataan New Yorkin pörssissä, joten valuutanvaihtokuluja tulisi 0,15 %. VWO maksaa myös osinkoja, vuonna 2009 noin 1,35 %, joista menee 28 % veroa. Osingoista pystyy siis sijoittamaan uudelleen 72 %, toisin sanoen 0,72 * 1,35 = 0,972 % pääomasta.
Tehdään seuraavaksi hieman laskelmia. Oletetaan rahastoille 10 % vuosituotto ennen kuluja, ja oletetaan että sijoitetaan ETF:iin 1000 € kolmesti vuodessa, mutta Seligsonin rahastoon 250 € joka kuukausi lukuunottamatta 1000 euron alkusijoitusta. VWO:n kohdalla lisätään jokaisen vuoden ensimmäiseen sijoituserään edellisen vuoden aikana maksetut osingot. Tulokset näkyvät alla olevassa taulukossa.
Seligsonin rahasto pitää hyvin pintansa alkuvuodet. DB1XEM ohittaa Seligsonin tuotoissa vuonna 16 ja VWO vasta vuonna 19! Seligsonin rahasto hyötyy huomattavasti merkintäkulujen puuttumisesta, sillä se mahdollistaa kuukausittaiset sijoitukset, ja täten rahat ehtivät kasvaa korkoa pitempään. DB1XEM tuottaa suuremmista kuluistaan huolimatta VWO:ta paremmin osinkojen uudelleensijoittamisen ansiosta. Erot tuotoissa ovat kuitenkin erittäin pienet rahastojen välillä, etenkin 20-25 vuoden sijoitushorisontilla.
Laskelmissa ei ole huomioitu kaupankäynnin spreadejä, joten ETF:ien tuotot saattavat olla laskettua matalammat. Lisäksi DB1XEM on swap-pohjainen, joten siinä on myös vastapuoliriski. Tämän lisäksi ei ole taattu, että DB1XEM:n (tai VWO:n) suosio ja vaihto tulee pysymään nykyisenlaisena, mikä saattaa vaikeuttaa sijoituksen realisointia tai jopa pakottaa osuuksien ennenaikaiseen myymiseen.
Miten sitten tulen sijoittamaan kehittyville markkinoille? Seligsonin rahastoon sijoittaminen on ylivoimaisesti helpointa, ja myöskin ainoa järkevä vaihtoehto kuukausittaisten sijoitusten tekemiseen. Olen kuitenkin lähiaikoina pienentämässä hätärahastoani, ja siitä lohkeaisi sen verran suuri summa että sen voisi sijoittaa myös ETF:ään. Tällöin kuitenkin ajallinen hajautus jäisi pois. Voisin joko sijoittaa kaikki rahat Seligsonin rahastoon, tai sitten sijoittaa ensiksi hätärahastosta vapautuneet rahat ETF:ään (todennäköisesti DB1XEM) ja sitten jatkossa tehdä kuukausittaisia sijoituksia Seligsonin rahastoon. Lopullista päätöstä en ole vielä tehnyt.
Hyvä blogi ja asiallista juttua.
VastaaPoistaItse olen tällä hetkellä pistänyt suurimman osan ylimääräisistä rahoista fyysiseen kultaan (en puhu nyt tyttöystävästä), koska uskon että FIAT-rahajärjestelmä alkaa vedellä vähitellen viimeisiään globaalin velkakuplan takia.
Osakemarkkinoillakin voi tapahtua vielä vaikka mitä, joten ajoitus on pitkäaikaisessa sijoittamisessa kaikki kaikessa.
Onnea sijoituksiin!
Kiitoksia, mukavaa että pidät blogista. Itse uskon edelleenkin osakesijoituksiin, sillä yritykset tuottavat jotain mitä ihmiset tarvitsevat ja haluavat. Tätä kautta ne myös takovat voittoja omistajilleen. Markkinoiden ajoittamiseen en usko, mutta sijoittaminen pitää aloittaa ajoissa!
VastaaPoistaKulta ei sinänsä tuota mitään, joten siksi en aio siihen sijoittaa. Kultasijoituksella olisikin lähinnä salkkua tasapainottava vaikutus, jos esimerkiksi velkakupla puhkeaisi kuten sinä arvelet.
Hei
VastaaPoistaOlisiko mahdollista saada käyttämäsi kaavat näkyville? Olen näitä itsekin yrittänyt laskea, mutta taidot eivät riitä.
Itselläni on jo VWO:ta muutama satsi, mutta olen miettinyt josko siirtyisin tulevissa ostoissa DB:n puolelle.
Hei,
VastaaPoistaTein laskut OpenOffice Calc:illa, joka vastaa Exceliä. En juuri nyt pääse käsiksi kyseiseen taulukkoon, mutta laitan kaavat näkyville heti kun pystyn.
Kuten laskelmista huomaa, on VWO:n ja DB:n tuottoero käytännössä hyvin pieni, riippuen hieman kertasijoituksen kuluista ja sen suuruudesta.
Hei,
VastaaPoistaPari asiaa VWO:n puolesta:
- Valuutanvaihtokulujen spreadi Nordnetillä 0,15%, kulu vissiinkin sitten puolet tuosta.
- Osinkojen johdosta etf:n arvo laskee (pienentäen lopullisen verotuksen myyntivoittoja, eli viivästetään veronmaksua). Toisaalta, jos arvonnousu on niin suurta, että voi käyttää hankintameno-olettamaa, hyötyy osinkoa jakamaton etf tästä. Eli laskelma olisi vieläkin mielenkiintoisempi, jos vuosittainen loppusumma olisi verotetusta rahasta.
Tuo ulkomaisten etf:ien 28% osinkovero vs. 19,6% osakkeista on kyllä ikävä. Tosin uudessa veroesityksessä ero on poistumassa.