Miten käsitellä yllättävä rahantulo?

Mitä tekisit jos yllättäen saisit suuren perinnön tai vaikkapa veikkausvoiton? Järkevä tapa on todennäköisesti ensiksi maksaa korkeakorkoinen velka kokonaisuudessaan, ja sitten laittaa loput rahat säästöön. Ongelmana on tämän toteuttaminen. Miksi nyt ei voisi käyttää rahat johonkin mukavaan, nehän ovat kuitenkin ylimääräistä tuloa! Tästä syystä on tärkeätä suunnitella etukäteen mitä yllättäen tulevalla rahalla tekee.

Aluksi mielestäni voi hyvin tuhlata pienen osan rahoista, esimerkiksi 5 %, mihin tahansa haluaakin. Saattaa tuntua kummalliselta käyttää vain 500 euroa kymppitonnin summasta, mutta toisaalta jos joku tarjoaisi sinulle juuri nyt 500 euroa, ottaisit ne varmasti mielihyvin. Tuhlaamalla ensiksi pienen osan rahoista pystyy heti tuntemaan saaneensa jotain ylimääräistä, jolloin loppusumman pystyy helpommin käyttämään järkevästi. On kuitenkin tärkeätä muistaa, että vaikka summa itsessään saattaa tuntua hyvinkin suurelta, on sen saaminen vain yksittäistapaus. Missään nimessä ei kannata mitoittaa menojaan rajusti uudelleen.

Perintöä on nyt juhlittu mukavalla ravintolaillallsella. Mitä seuraavaksi? Jos rahasumman saannista pitää maksaa veroja, kannattaa ne tietenkin maksaa heti pois. Tämän jälkeen kannattaa maksaa mahdollinen korkeakorkoinen velka, esimerkiksi luottokorttivelka. Loput rahat voi sijoittaa oman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Periaatteessa on kannattavaa sijoittaa kaikki rahat kerralla, jolloin ne ehtivät kasvaa korkoa pitempään. Summan ollessa suuri suhteessa nykyiseen sijoitusomaisuuteen saattaa kuitenkin olla järkevää hajauttaa sijoitukset ajallisesti, etenkin jos on sijoittamassa osakkeisiin. Yksi ratkaisu on jakaa rahat esimerkiksi kymmeneen osaan, ja sijoittaa yksi osa joka kuukausi. Lopuilla rahoilla voi tehdä sopivan pituisia määräaikaistalletuksia jotka erääntyvät aina kun kuukausi on kulunut. Toisin sanoen sijoitetaan ensiksi 10 % rahoista heti, ja laitetaan loput määräaikaistalletuksiin jotka ovat pituudeltaan yhdestä yhdeksään kuukauteen. Aina talletuksen päätyttyä vapautunut raha sijoitetaan sijoitussuunnitelman mukaisesti. Lukitsemalla rahat määräaikaistalletuksiin niitä on paljon hankalampi käyttää impulsiivisesti.

Mikään rahasumma ei ole loputon, ainakaan ellei sitä käytä järkevästi. Siksi onkin tärkeätä etukäteen suunnitella mitä tekee, jos yllättäen saa suuren summan rahaa käyttöönsä. Mikään rahamäärä ei turvaa elämääsi taloudellisesti, ellet osaa käyttää sitä oikein. Suunnittelemalla asiat valmiiksi voit kohentaa huomattavasti todennäköisyyttä hyötyä rahasummasta merkittävästi. Sijoitussuunnitelmasi toteutuminen voi nopeutua jopa useammalla vuodella mikäli käytät yllättäen saamasi rahat järkevästi.

Alla muutama linkki asiaa käsitteleviin kirjoituksiin (englanniksi):

Windfalls
How to manage a windfall successfully

Sijoittamisstrategiani

Sijoittamisen suhteen minulla on muutama selkeä sääntö, joita pyrin kaikissa tilanteissa seuraamaan.

1. Sijoitan ainoastaan passiivisiin rahastoihin

Miksi sijoittaisin passiivisiin rahastoihin? Enkö halua rahoilleni parasta mahdollista kotia, salkunhoitajaa joka seuraa aktiivisesti markkinoita ja ostaa parhaita osakkeita juuri oikeaan aikaan? En, sillä on erittäin epätodennäköistä että yksi ja sama aktiivirahasto päihittää indeksin vuosi vuoden perään. Lisäksi aktiivirahaston kulut ovat selkeästi korkeammat kuin passiivirahaston; pankin tai rahastoyhtiön pitää saada kunnon korvaus työpanoksesta, ja lisäksi aktiivirahastot yleensä käyvät kauppaa huomattavasti aktiivisemmin kuin passiivirahastot, mikä tietenkin lisää kuluja. Käyttämilläni passiivisilla osakerahastoilla kokonaiskulut ovat noin 0,5% vuodessa, kun taas useimmilla aktiivirahastoilla ne ovat vähintään 2%. Jos oletettu tuotto on noin 8% vuodessa, syövät siis aktiivirahaston kulut neljänneksen tuotoista! Juuri kulujen takia suosin passiivisia rahastoja; tarvitsen erittäin painavat syyt sijoittaakseni aktiiviseen rahastoon.


2. Osakepainon on oltava korkea

Viimeisen sadan vuoden aikana osakkeet ovat tuottaneet parhaiten kaikista sijoitusmuodoista. Osakesijoittamisessa on toki huomattavia riskejä, mutta kuten sijoittamisessa yleensä, riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Menneet tuotot eivät tietenkään takaa tulevia tuottoja, mutta en näe että olisi olemassa parempiakaan sijoitusvaihtoehtoja kuin osakkeet. Lisäksi osakkeet ja osakerahastot ovat erittäin likvidejä, joten sijoitukset on helppo muuttaa rahaksi milloin tahansa. Pitkällä tähtäimellä eri sijoitusten painotuksella on suurin vaikutus tuottoihin, joten siksi minun kannattaa painottaa osakesijoituksia, sillä ne todennäköisesti tulevat tuottamaan parhaiten. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että salkkuni koostuisi pelkästään osakkeista; korkosijoituksilla on salkkua tasapainottava rooli.


3. Suosin kasvuosuuksia verotussyistä

Suomessa osinkoja verotetaan pääomatulona: rahastoista maksetuista osingoista veroa menee 28%. Rahaston itse ei kuitenkaan tarvitse maksaa osingoista veroja, joten jos osingot sijoitetaan rahastoon uudelleen, verot maksetaan vasta myyntivaiheessa. Tällöin osinkotuotto kasvaa lyhentämättömänä korkoa, ja vaikutus on pitkällä tähtäimellä huomattava. Verrataan 10000 euron sijoitusta saman rahaston tuotto-osuuteen ja kasvuosuuteen. Tässä laskelmassa oletetaan arvonnousuksi 7%, ja lisäksi vielä osinkotuotoksi 3%. Kasvuosuudessa osinkotuotot käytetään suoraan osakeostoihin, joten rahasto tuottaa siis vuodessa 10%. Tuotto-osuudesta saadut osingot verojen jälkeen sijoitetaan takaisin rahastoon, jolloin osinkotuottoa saadaan efektiivisesti (1-0,28)*3% = 2,16%. Tuotto-osuus tuottaa täten vuodessa yhteensä 9,16%. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan että kuluja ei ole. Kymmenen vuoden sijoitusajalla tulokset ovat seuraavanlaisia:

Kasvuosuuden arvo on kymmenen vuoden jälkeen (1,1)^10*10000 = 25937,43 euroa
Tuotto-osuuden arvo on kymmenen vuoden jälkeen (1,0916)^10*10000 = 24023,44 euroa

Jos osuudet nyt myytäisiin, maksetaan tuotosta 28% veroa, eli veroa menisi

kasvuosuudesta 0,28 * (25937,43 - 10000) = 4462,48 euroa
tuotto-osuudesta 0,28 * (24023,44 - 10000) = 3926,56 euroa

Täten käteen jäisi

kasvuosuudesta 25937,43 - 4462,48 = 21474,95 euroa
tuotto-osuudesta 24023,44 - 3926,56 = 20096,88 euroa

Tuottoeroksi tulee 21474,95 - 20096,88 = 1378,07 euroa, mikä on lähes 14% alkupääomasta!


4. Käytän ajallista hajautusta

Ajallista hajautusta käytän suurimmaksi osaksi käytännön syistä: sijoitan aina osan kuukausituloistani rahastoihin, eikä minulla siten sen suurempia käteisvaroja pääse syntymään. Jos kuitenkin jostain syystä saisin suurehkon summan rahaa, en sijoittaisi kaikkea suoraan osakerahastoihin, vaan vähentäisin riskiä hajauttamalla ostot useaan eri osaan. Tällä tavalla menetän teoriassa pienen osan tuotoista, mutta vähennän sijoituksen volatiliteettiä huomattavasti. Sijoittamalla aina määrätyn summan kuukaudessa estän myös itseäni yrittämästä ajoittaa markkinoita, ja ostan automaattisesti suuremman määrän rahasto-osuuksia kun hinnat ovat alhalla.


5. En menetä yöuniani sijoitusteni takia

Raha ja sijoittaminen ovat vain pieni osa elämääni. Jos jossain vaiheessa huomaan, että sijoituksieni arvonvaihtelu rupeaa vaivaamaan minua päivittäisessä elämässä, aion vähentää riskiä tuottojen kustannuksella. Yöuneni ovat tulevia tuottoja tärkeämpiä. Tästä syystä en siis valitse itselleni kaikkein riskipitoisinta salkkua, vaan ymmärrän että olen pohjimmiltani riskiä karttava, ja en siitä syystä painota kaikkein riskipitoisimpia sijoituksia liikaa.



Lyhyt yhteenveto:

Sijoitan ainoastaan passiivisiin rahastoihin
- Kulut ovat pitkäaikaisessa sijoittamisessa erittäin tärkeässä osassa
Osakepainon on oltava korkea
- Sijoitusallokaatio on tuottoihin eniten vaikuttava asia pitkällä tähtäimellä
Suosin kasvuosuuksia verotussyistä
- Tuottoero on huomattava verrattuna tuotto-osuuksiin
Käytän ajallista hajautusta
- Riskit vähenevät huomattavasti
En menetä yöuniani sijoitusteni takia
- Raha on vain osa elämää


Seuraamalla näitä sääntöjä uskon että sijoitukseni tulevat tuottamaan hyvin. Lisäksi kun nyt olen sääntöni julkaissut, kynnys olla seuraamatta niitä on huomattavasti korkeampi :)