Mikä on osakemarkkinoiden odotettu tuotto?

Lyhyt vastaus: 5% vuodessa. Perustelut löytyvät alta.

Osakesijoitusten odotetulle vuosituotolle voi löytää eri lähteistä hyvin vaihtelevia arvioita. Yleinen arvio on noin 7% (esim http://www.thesimpledollar.com/where-does-7-come-from-when-it-comes-to-long-term-stock-returns/ ja http://moneyboss.com/stock-market-returns/), mutta lähteestä riippuen mainitaan vuosituotoksi 10% (http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/keskimaarainen-tuotto-on-halvin-3394987) tai jopa 12% (http://www.daveramsey.com/blog/the-12-reality). Hajonta on siis hyvin suuri, joten mihin tässä nyt sitten pitäisi uskoa?

Ennen syvällisempää analyysiä on syytä selventää mitä tässä tarkoitetaan odotetulla vuosituotolla. Ensinnäkin tässä kirjoituksessa ennakoidaan tulevien tuoton pysyvän samalla tasolla kuin se on historiallisesti ollut. Historiallinen tuotto ei toki ole tae tulevasta tuotosta, mutta mitään parempaakaan tapaa tulevan tuoton arviointiin ei ole. Lisäksi odotetulla vuosituotolla tarkoitetaan annualisoitua tuottoa (Compound Annual Growth Rate), ei keskimääräistä vuosituottoa. Esimerkiksi jos markkinat nousevat ensimmäisenä vuonna 25% ja laskevat seuraavana vuonna 20% niin arvostustaso on sama kuin alussa (koska 1.25 x 0.8 = 1). Annualisoitu vuosituotto on siis 0% koska sijoituksen arvo on sama kuin lähtötilanteessa, mutta keskimääräinen vuosituotto on (25 % - 20 %) / 2 = 2,5%. Keskimääräistä vuosituottoa tarkastelemalla saa täten käsityksen että sijoituksen arvo on noussut, vaikka näin ei ole.

Osakemarkkinoiden suuren heilunnan vuoksi täytyy täten tuottotarkastelu tehdä annualisoituna, ei keskimääräisenä. Ensimmäisen kappaleen korkeimmat tuottoarviot todennäköisesti selittyvätkin sillä, että niissä käsitellään keskimääräistä vuosituottoa, ei annualisoitua tuottoa. Mainittakoon lopuksi vielä että tarkastelemme tässä reaalituottoja, eli tuottoon lasketaan mukaan osinkotuotot ja se inflaatiokorjataan. Mahdollisia kuluja tai veroja ei huomioida.

Jotta historiallisesta tuotosta saadaan oikeanlainen kuva niin meidän täytyy toki tarkastella tarpeeksi pitkää aikasarjaa. Muuten osakemarkkinoiden satunnaisvaihtelu vaikuttaa tuloksiin liikaa. Luonnollinen tapa aloittaa tuoton tutkiminen on keskittyä Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin, koska näistä on dataa helposti saatavilla pitkältä ajalta. Esim S&P 500-indeksistä on olemassa dataa noin 150 vuoden ajalta. Indeksi ei toki kata läheskään koko osakemarkkinoita, mutta jonkinlaisen kuvan se ainakin antaa historiallisesta tuotosta. Sivulla https://dqydj.com/sp-500-return-calculator/ on laskuri jolla pystyy tarkastelemaan S&P 500-indeksin annualisoitua tuottoa halutulta aikaväliltä vuosien 1871 ja 2016 välillä. Laajimmalla mahdollisella otoksella (tammikuu 1871 - syyskuu 2016) historiallinen annualisoitu vuosituotto on 6,8%. Viimeisen sadan vuoden ajalta (syyskuu 1916 - syyskuu 2016) vuosituotto on 6,6 %. Näiden tulosten nojalla yleisesti siteerattu 7% vuosituotto vaikuttaa perustellulta. Alla olevassa taulukossa näkyy S&P-indeksin annualisoitu tuotto 20 vuoden ajanjaksoissa alkaen vuodesta 1876:

Täysin oikeaa kuvaa osakemarkkinoiden historiallisesta tuotosta ei S&P 500-indeksin tarkastelu kuitenkaan anna. Yksi syy on se, että S&P 500 sisältää vain hyvin suuria yrityksiä, joten merkittävä osa Yhdysvaltojen osakemarkkinoista ei sisälly indeksiin ollenkaan. Toinen suurempi syy on maantieteellinen: Indeksi sisältää vain Yhdysvalloissa listattuja yrityksiä. Moni yrityksistä toki toimii maailmanlaajuisesti, mutta suuri osa yritysten tuloista tulee kuitenkin Yhdysvalloista. Tämän kirjoituksen tavoitteena on selvittää osakemarkkinoiden historiallinen tuotto maailmanlaajuisesti, ei pelkästään Yhdysvaltojen osalta. S&P 500-indeksin tarkastelu ei täten anna välttämättä oikeata kuvaa osakemarkkinoista yleisesti. Yhdysvaltojen talous on kasvanut valtavasti viimeisen 150 vuoden aikana, kun taas tiettyjen maiden osakemarkkinat ovat samalla ajanjaksolla kuihtuneet tai jopa kadonneet kokonaan (esim Venäjän osalta vuoden 1917 vallankumouksessa, ja Kiinassa 1949 vallankumouksen yhteydessä). Yhdysvaltojen talousmahdin kasvua kuvaa selkeästi alla olevat kuvat. Ensimmäisessä kuvassa näkyy osakemarkkinoiden suhteelliset koot vuoden 1899 lopulla, kun taas toisesta kuvasta voi lukea suhteelliset koot vuoden 2015 lopulla.

Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 37

Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 37

Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden suhteellinen koko on siis kasvanut valtavasti viimeisen reilun sadan vuoden aikana, mikä tarkoittaa että Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden tuottokin on ollut selkeästi muuta maailmaa edellä. Mikään ei kuitenkaan takaa että Yhdysvalloilla tulee jatkossakin menemään taloudellisesti huomattavasti paremmin kuin muulla maailmalla, eikä yhden talousmahdin osakemarkkinoiden tuotosta voi etenkään vetää johtopäätöksiä muun maailman markkinoiden tuotosta. Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden tuotto voi hyvinkin olla esimerkki selviytymisharhasta - saamme osakemarkkinoista liian ruusuisen kuvan mikäli tarkastelemme pelkästään maata jolla on menestynyt taloudellisesti erittäin hyvin, emmekä kiinnitä ollenkaan huomiota maihin joiden menestys on ollut heikompi.

Yllä olevat kuvat on otettu Credit Suissen erinomaisesta julkaisusta Global Investment Returns Yearbook 2016. Julkaisusta löytyy osakemarkkinoiden tuotto 23 eri maasta kattaen n. 85% maailman osakemarkkinoista vuonna 2016. Onneksemme julkaisussa on myös laskettu osakemarkkinoiden yhteistuotto näiden 23 maiden osalta vuodesta 1900 lähtien, ja annualisoiduksi tuotoksi tulee 5,0%. Tuotto on sama myös viimeisen 50 vuoden aikana (1966-2016). Useiden maiden (esim Yhdysvaltojen) osakemarkkinat ovat tuottaneet selvästi tätä paremmin, mutta esim Venäjälle ja Kiinaan vuoden 1900 alussa sijoitetut rahat hävisivät vallankumousten yhteydessä käytännössä kokonaan. Lisäksi maailmansotien yhteydessä monen muun valtion osakemarkkinat (esim Itävalta 1. maailmansodan jälkeen ja Saksa molempien maailmansotien jälkeen) ottivat pahasti takapakkia. Alla olevasta kuvasta näkyy osakemarkkinoiden tuoton (equities) lisäksi myös pitkien korkojen (bonds) tuotto:

Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 61

Tämän perusteella realistinen oletus osakemarkkinoiden annualisoidusta tuotosta on noin viisi prosenttia, mutta tästä pitää toki vielä vähentää kulut, joten lopullinen tuotto lienee jossain 4,5-5% paikkeilla. Viiden prosentin tuottotasolla sijoituksen arvon kaksinkertaistuminen kestää reilut 14 vuotta, eli mitään huimia tuottoja ei ole luvassa. Koska korkoa korolle-efekti ei tule kovin paljon avuksi niin kuukausittain sijoitettavan summan maksimointi on tärkeää. Lisäksi kulujen karsiminen on hyvin kriittistä: 8% vuosituotolla puolen prosentin kulut vievät vuosittaisesta tuotosta vain reilut 6 prosenttia, mutta 5% tuotolla jo 10 prosenttia.

Voimme siis todeta monissa lähteissä olevan melko ruusuinen kuva osakemarkkinoiden odotetusta tuotosta. Jokainen saa toki käyttää laskelmissaan haluamaansa tuottoa, mutta realistinen vuosittainen tuotto-odotus lienee osakemarkkinoiden osalta noin viisi prosenttia miinus kulut. Useimpien sijoittajien salkku sisältää toki myös korkosijoituksia jotka laskevat tuottoa entisestään.

Salkkukatsaus - lokakuu 2016

Passiiviselle sijoittajalle ominaisesti salkkukatsaus on jälleen melko tapahtumaköyhä. Sijoitukset menivät tililtä tässäkin kuussa samoin kuten aiemmin.

Salkun koko on lokakuun lopussa 66 547,82 €. Osakepaino on marginaalisesti noussut syyskuusta osakemarkkinoiden positiivisen hintakehityksen takia. Korkosijoituksissa taas pitkien korkojen osuus laskee edelleen, koska teen tällä hetkellä korkosijoituksia ainoastaan lyhyisiin korkoihin.

Kuten jo edellisessä salkkukatsauksessa mainitsin niin en tällä hetkellä näe juurikaan muutostarpeita sijoitusallokaatiooni, ja osakepoimintoja tai markkinoiden ajastusta en toki tule edes yrittämään. Vaurastumistani tulen tämän sijaan nopeuttamaan ensisijaisesti lisäämällä tulojani. Sen rinnalla pyrin myös hieman vähentämään rahankulutustani. Tulojen lisäämiseksi aion tehdä nykyisen päivätyöni ohella konsultaatiota ja/tai pitää yksityistunteja. Mitään valtavia tulovirtoja tästä en tule saamaan, mutta toisaalta koska kaikki nettolisätulot menevät sijoituksiin niin sijoitusasteeni noussee mukavasti.

Salkkukatsaus - syyskuu 2016

Muiden kiireiden takia on blogi jäänyt kesäkuun jälkeen päivittämättä, mutta sijoittaminen on toki tässä välissä jatkunut normaalisti. Mitään sen kummempaa raportoitavaa ei ole. Brexit tuli ja meni, eikä se lopulta markkinoihin vaikuttanut mitenkään merkitsevästi.

Salkun koko oli syyskuun lopussa 63 522,82 € osakepainon ollessa edelleen noin 85 %. Korkosijoituksissa lyhyiden korkojen osuus on noussut, koska en enää kuten kesäkuun salkkukatsauksessa jo mainitsin sijoitan tällä hetkellä ollenkaan pitkän koron rahastoihin, koska pitkät korot ovat erittäin matalalla. Tarkempi erittely sijoituksista näkyy alla olevasta kuvasta.

Alla vielä yhteenveto salkun kehityksestä aikavälillä 09/2015 - 09/2016. Salkku on vuoden aikana kasvanut yli 20 000 eurolla ilman että olen siihen joutunut aikaa laittamaan käytännössä ollenkaan. Sijoitukset lähtevät edelleenkin tililtäni automaattisesti joka kuukausi.

Seuraavan vuoden aikana en tule sen kummemmin keskittymään sijoitusallokaationi miettimiseen, vaan pyrin nopeuttamaan vaurastumistani kuukausisijoitusta nostamalla. Tavoitteena on sekä vähentää kulutusta että nostaa tulojani. Kun kuukausisijoitukseni on nyt 1500-1600 euroa kuussa, niin tavoitteeni on vuoden päästä sijoittaa 2000 euroa kuukaudessa.

Brexit toteutui - mitä sitten?

Vastoin vedonlyöntivälittäjien odotuksia päättyi Iso-Britannian Brexit-äänestys EU-eroa kannattavien eduksi. Vähemmän yllättäen osakemarkkinat laskivat reilusti jo perjantaina, kun taas perjantaina kiinni ollut kotoinen OMXH oli maanantaina sulkemisaikaan lähes kahdeksan prosenttia pakkasella. Oma varallisuutenikin laski yli viisi prosenttia viikonvaihteen aikana (ja ainoastaan osa tästä johtui juhannuksen juhlinnasta). Miten aion tähän tilanteeseen reagoida?

Vastaus, kuten muita kirjoituksiani lukeneet osaavat varmasti arvata, on: En mitenkään. Passiivisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti jatkan sijoittamista täsmälleen samalla tavalla kuin aiemminkin. Annan rahastojen kautta omistamieni yritysten miettiä itse parhaat mahdolliset ratkaisut Brexitin tarjoamien haasteiden voittamiseen, ja nautin heidän tekemästä työstä sijoitusteni arvon nousun kautta.

Jos Brexitin takia esimerkiksi vähentää osakepainoaan rankasti niin sijoitusten allokaatio oli alun perinkin väärä. Markkinat tulevat aina tarjoamaan yllätyksiä, sekä positiivisia että negatiivisia. Mikäli tällainen pieni notkahdus aiheuttaa stressiä niin omaa sijoitussuunnitelmaa on syytä miettiä uudelleen. Kaiken lisäksi jos sijoitushorisontti on pitkä eikä sijoituksiaan ole realisoimassa pitkään aikaan niin osakemarkkinoiden laskusuhdanne voi jopa olla hyödyksi.

Salkkukatsaus - kesäkuu 2016

Blogin hyvin pitkän päivitystauon takia edellisestä salkkukatsauksestakin on kulunut lähes kuusi vuotta; viimeisin salkkukatsaus on elokuulta 2010. Pääosin salkun rakenne on pysynyt samana vuosien mittaan. Ainoa suurempi muutos on sijoitusten osittainen siirtyminen Nordnetin puolelle ETF-kuukausisäästämisen kautta. En enää sijoita Seligsonin Kehittyvien markkinoiden (kulut 0,8%) tai Pohjois-Amerikan (kulut 0,44%) rahastoon, koska ETF-kuukausisäästämisen avulla näille löytyy halvemmat vaihtoehdot, nimittäin iShares Core MSCI Emerging Markets (kulut 0,25%) ja iShares Core S&P 500 (kulut 0,07%). Molemmat ETF:t sijoittavat osingot uudelleen, eli verotuksellista haittaa näiden omistamisesta ei ole verrattuna Seligsonin vastaaviin rahastoihin. Toki nämä iSharesin ETF:t eivät suoraan vastaa Seligsonin samalle maantieteelliselle alueelle sijoittavia rahastoja, mutta en näe rahastojen eroja niin suurina että Seligsonin rahastoihin kannattaisi tässä tapauksessa sijoittaa, kun kulut ovat huomattavasti korkeammat.

Salkun koko on tällä hetkellä 57 042,84 €, joista osakkeissa on 85 % ja koroissa 15 %. Tarkempi erittely sijoituksista näkyy alla olevasta kuvasta.

Koska pitkät korot ovat erittäin matalat, jopa negatiiviset, niin en tällä hetkellä sijoita enää ollenkaan Seligsonin pitkän koron rahastoihin (Euro-obligaatio ja Euro Corporate Bond). Sen sijaan olen tästä kuusta lähtien laittanut aiemmin näihin rahastoihin menneet rahat Norwegian Bankin säästötilille, jolta saa tällä hetkellä 1,75 prosentin vuosikoron. Mitenkään optimaalinen ratkaisu tämä ei ole, mutta toistaiseksi en parempaa ratkaisua ole korkojen osalta löytänyt.

Kuukausisijoitukseni on viimeisen reilun vuoden ajan ollut noin 1500 euroa, mikä on huomattavasti korkeampi kuin mihin vuosia sitten ajattelin pystyväni. Verrattain suuri kuukausittainen sijoitus on seurausta melko hyväpalkkaisesta työstä sekä matalasta kulutuksesta. Tarkoitus on kuitenkin vielä tänä vuonna nostaa kuukausisijoitusta, ensiksi kuluja karsimalla. Nykytasokin on toki hyvä, mutta tämän hetkiset tavoitteeni (joihin palaan myöhemmässä kirjoituksessa, ja joita sivusin jo paluukirjoituksen lopussa) vaativat tätä korkeamman kuukausisijoituksen.

Passiivinen Sijoittaja on täällä taas

Kävipä muutama päivä sitten niin hassusti, että googlailin tietoa siitä voiko suomalainen sijoittaa suoraan Vanguardin rahastoihin. Tähän en kuitenkaan löytänyt vastausta, koska ensimmäinen ei-mainoslinkki jonka Google minulle näytti sattui olemaan tämän blogin kirjoitukseen Passiivinen sijoittaminen osa 2: Käytäntö. Selailin sitten sen jälkeen muutamia muitakin kirjoituksia läpi, ja huomasin että tämän blogin pitäminen loppui minulta aika lailla seinään. Mitään sen suurempaa dramatiikkaa tämän taustalla ei ole; ehkä avaan asiaa tarkemmin jossain toisessa kirjoituksessa.

Vaikka blogia en ole päivittänyt vuosiin niin Passiivinen Sijoittaja kuitenkin voi edelleenkin hyvin. Sijoittamista en ole missään vaiheessa lopettanut, ja  sijoittamisstrategiani on pysynyt hyvin samanlaisena kuten se oli lähes kuusi vuotta sitten. Sen sijaan varallisuuteni ei ole kehittynyt täysin kuten suunnittelin (tavoitteeni oli 100000 euron varallisuus 35-vuotiaana) - vaan jonkin verran paremmin! Jos kaikki menee hyvin niin voin saavuttaa sadan tuhannen rajan jo 32-33 vuoden iässä. Tästä on kiittäminen melko hyväpalkkaista työtäni, jonka ansiosta pystyn sijoittamaan huomattavasti suuremman summan kuukaudessa kuin mitä blogia aloittaessani ajattelin.

Sijoitustavoitteeni on selkeytynyt huomattavasti viimeisen vuoden aikana. En enää tavoittele vain mukavaa sijoitusvarallisuutta eläkepäivien varalle, vaan tavoitteenani on pystyä jäämään pois työelämästä huomattavan paljon normaalia eläkeikää aikaisemmin. Tässäkin blogissa on käsitelty taloudelliseen riippumattomuuteen vaadittavaa pääomaa, mutta asia jota en silloin ajatellut oli kulutuksen ja taloudellisen riippumattomuuden yhteyttä. On toki selvää että mitä vähemmän kulutat niin sitä enemmän voit sijoittaa. Kuitenkin vähentämällä kulutustasi vähennät myös pääomantarvettasi! Kaiken osuessa kohdalleen taloudellinen riippumattomuus on siis mahdollista saavuttaa melko nopeassa aikataulussa - jopa kymmenessä vuodessa. Näitä asioita en toki ole itse keksinyt tai havainnut, vaan perehdyin itse asiaan englanninkielisten blogien kautta. Esimerkiksi Mr. Money Mustache-blogi sisältää asiaan liittyen huomattavan paljon tietoa.

Tarkoituksenani on tästä lähtien päivittää tätä blogia tasaisin väliajoin. Kovin suurta kirjoitustiheyttä en aio tavoitella (monesta relevantista asiasta olen jo kirjoittanut blogiin aiemmin), vaan blogi enemmänkin tullee toimimaan minulle päiväkirjana matkallani kohti taloudellista riippumattomuutta.

P.S. Pahoittelut niille jotka ovat minuun yrittäneet olla yhteydessä (joko kommenttien kautta tai suoraan sähköpostilla)!

Ykkösdokumentti: Rahan mielivalta

Tänään (19.9) tulee YLE TV1-kanavalta klo 21.10 dokumentti Rahan mielivalta (Mind Over Money). Dokumenttia kuvataan seuraavasti:

Taloustieteilijät eivät osanneet ennustaa vuoden 2008 talouden romahdusta. Valtaosa yksilöiden merkittävistä talouspäätöksistä tehdään ilman järkiperusteita. Miksi toimimme näin, miten raha vaikuttaa mieleemme?

Vaikuttaa mielenkiintoiselta, itse tulen ainakin katsomaan! Uusinta tulee lauantaina 25.9 klo 13.30, ja lisäksi dokumentti on nähtävissä YLE Areenassa viikon ajan ensiesityksen jälkeen.

Vältä turhia vakuutuksia

Vakuutukset ovat osa jokaisen suomalaisen elämää. Kaikilla työssäkäyvillä on automaattisesti voimassa esimerkiksi sairaus-, eläke- ja työttömyysvakuutus. Lisäksi voimme itse hankkia lisävakuutuksia vakuutusyhtiöiltä, esimerkiksi koti- tai henkivakuutuksia. Jotkut vakuutukset ovat hyödyllisiä, toiset taas täysin turhia. Miten sitten erottaa välttämättömät vakuutukset turhista?

Ensiksi on syytä huomioida, että minkä tahansa vakuutuksen otatkin, sen sinulle myöntää jokin vakuutusyhtiö. Vakuutusyhtiön tarkoituksena on tietenkin saada tuottoa myöntämistään vakuutuksista, joten lähtökohtaisesti kaikki vakuutusyhtiön myöntämät vakuutukset ovat yhtiölle kannattavia. Rahat tulevat luonnollisesti asiakkailta. Otat sitten minkä tahansa vakuutuksen, on erittäin todennäköistä että se ei tule rahallisesti kannattamaan.

Vakuutukset ovat siis riskinhallintaa: maksat vakuutusyhtiölle siitä, että tapaturman sattuessa et joutuisi taloudellisiin vaikeuksiin. Vakuutusten hinnoittelun takia on selvää, että sinun ei kannata ottaa vakuutusta sellaisen tapaturman varalle, jonka hoitamiseen sinulla olisi varaa ilman vakuutustakin. Vakuutuksen ottamiseen tulisi aina olla jokin hyvä syy, sillä muuten tulee helposti otettua turhia ja päällekkäisiä vakuutuksia. Esimerkiksi kotivakuutus on useimmiten järkevä hankinta, mutta saatat tilanteestasi riippuen selvitä esimerkiksi ilman ylimääräistä autovakuutusta. Mitä joustavampi taloudellinen tilanne sinulla on, sitä vähemmillä vakuutuksilla selviät.

On myös olemassa vakuutuksia, joista ei lähes koskaan ole mitään hyötyä. Eräs tällaisista vakuutuksista on pankkien tarjoama asuntolainan korkokatto. Tämän vakuutuksen voi yhtä hyvin hoitaa itse. Toinen turha vakuutus on jatkettu tuotetakuu. Useimpien laitteiden kohdalla tällainen takuu on turha, sillä laitteiden toimivuus on kuluttajasuojalainkin perusteella taattu tietyksi ajaksi. Yksittäisiä laitteita kannattaa harvemmin muutenkaan vakuuttaa, sillä ne saattavat hyvinkin olla kotivakuutuksen piirissä.

Vakuutukset ovat siis hyödyllisiä, jos ne auttavat sinua selviämään sellaisista tapaturmista, joista et muuten olisi taloudellisesti selvinnyt. Muussa tapauksessa vakuutus on todennäköisesti turha, ja pääset todennäköisesti halvemmalla, jos keräät itsellesi pienen hätärahaston. Mieti siis tarkkaan, ennen kuin otat minkäänlaista vakuutusta. Jos se koskee jotakin yksittäistä laitetta, tai jotain erittäin tarkasti määriteltyä tilannetta, on vakuutus todennäköisesti turha.

Miksi hajauttaminen kannattaa?

Yksi sijoittamisen kulmakivistä on hajautus. Hajauttamalla pystyy vähentämään sijoitusten riskiä, eikä tuottoa tarvitse välttämättä uhrata ollenkaan. Mikä sitten on salaisuus hajauttamisen taustalla? Miksi se toimii?

Osakesijoituksilla lyhyen aikavälin riski on erittäin suuri. Olkoon pitkän aikavälin tuotto-odotus mikä tahansa, voi sijoituksen arvo vuoden aikana nousta 30 %, tai pudota vaikkapa 50 %. Osakkeiden markkinariskiä ei pysty millään poistamaan, mutta riskiä voi muuten pienentää hajauttamalla sijoituksiaan useisiin eri osakkeisiin. Mikäli sijoitat pelkästään yhteen tai kahteen osakkeeseen, lisää sijoituksen riskiä yhtiöiden menestys. Mikäli yhtiöt menevät konkurssiin, voit jopa menettää sijoituspääomasi kokonaan. Täten on järkevää sijoittaa useisiin yhtiöihin (hajautus noin 25 eri yhtiöön riittää). Passiiviset indeksirahastot ovat edullinen tapa hajauttaa sijoituksiaan useaan eri yhtiöön. Indeksirahastot sijoittavat osakkeisiin tietyn indeksin mukaan, ja sijoittaja pääsee automaattisesti hyötymään hajautuksesta.

Pelkästään yhteen rahastoon sijoittaminen ei kuitenkaan välttämättä tuo haluttua hajautusta, sillä rahastot rajoittavat yleensä sijoituksensa maantieteellisesti tai toimialakohtaisesti. Täten hajautusta voi parantaa sijoittamalla rahansa eri maanosiin sijoittaviin rahastoihin. On tärkeätä huomata, että mikäli tuotto-odotus on kaikille sijoituksille sama, hajauttaminen maantieteellisesti ja toimialakohtaisesti ei vähennä sijoitusten tuottoa! Toki jälkeenpäin on helppo sanoa, mihin rahastoon olisi pitänyt sijoittaa, mutta etukäteen tätä ei voi millään tietää. Täten hajautus vähentää riskiä, mutta tuotto pysyy samana. Mitä laajempi hajautus, sitä enemmän riski vähenee.

Hajautusta voi myös suorittaa esimerkiksi osake- ja korkosijoitusten välillä. Tällöin sijoitusten riski vähenee, mutta on tärkeätä huomata, että tässä tapauksessa myös tuotto-odotus laskee, sillä korkosijoitusten tuotto-odotus on osakesijoitusten tuotto-odotusta matalampi. Volatilitetti, sijoituksen arvon heilunta, vähenee kuitenkin huomattavasti, jos salkussa on korkosijoituksia. Siksi monet, minä mukaanlukien, pitävät salkussaan myös vähäisen määrän korkosijoituksia saadakseen tasaisemman tuoton. Hajautusta voi myös suorittaa ajallisesti, mutta tässäkin tapauksessa tuotto-odotus laskee verrattuna siihen, että kaikki rahat sijoittaisi heti. Tämä siitä syystä, että rahat eivät ajallisessa hajautuksessa ehdi kasvaa korkoa yhtä pitkään. Ajallinen hajautus syntyy kuitenkin useimmilla sijoittajilla automaattisesti, sillä sijoitukset tehdään palkasta.

Toimialakohtainen ja maantieteellinen hajauttaminen ei siis vähennä tuottoa, jos rahastojen tuotto-odotus on sama. Täten ei ole mitään syytä olla hajauttamatta sijoituksiaan tällä tavalla. Myöskin pieni korkopaino voi olla hyvä vaihtoehto. Ajallinen hajautus syntyy useimmiten automaattisesti. Teoriassa asia on siis yksinkertainen: löydä parhaiten tuottava sijoitusinstrumentti, ja tee sen sisällä mahdollisimman laaja hajautus.

Edit 18:41: Muokattu harhaanjohtavaa osake-korko-hajautuksen väittämää, ja lisätty maininta riittävästä osakehajautuksesta

Edit: 19:04: Hieman lisää osake-korko-hajautuksen muokkausta

Sivutulojen hankkiminen

Säästeliäs elämäntapa ja hyvä taloudenpito ovat hyvä perusta varallisuuden kasvattamiselle, mutta tällä lähestymistavalla on rajansa. Loputtomiin ei voi venyttää senttejä. Jossain vaiheessa täytyy myös ruveta miettimään tulojen kasvattamista. Yksi tapa on pyytää palkankorotusta töistä, ja se kannattaakin tehdä aina kun on mahdollista. Toinen mahdollisuus on vaihtaa työpaikkaa paremman palkan toivossa. Jos olet kuitenkin jo pyytänyt palkankorotusta, ja viihdyt nykyisessä työpaikassasi, voit näiden vaihtoehtojen sijasta tehdä jotain muuta. Voit hankkia sivutuloja.

Ramit Sethin sanoin, sivutulojen hankkimiseksi ei tarvitse keksiä Googlea. Tärkeintä on vain päästä alkuun. Useimmille helpoin tapa on käyttää hyväksi taitoja, joita itsellä jo on. Osaatko esimerkiksi soittaa jotakin soitinta, vai oletko hyvä kielissä? Yksityisopetuksen aloittaminen ei vaadi pääomaa ollenkaan, riittää vain löytää muutama asiakas. Jos osaamasi taito on hieman erikoisempi, saatat miettiä, onko sille kysyntää. Tästä syystä onkin järkevää tutkia, tarjoaako jo joku opetusta tässä taidossa. Jos muita opettajia löytyy, löytyy sille melko varmasti myös kysyntää.

Ennen kuin aloitat sivutyösi, on tärkeätä, että päätät tarkkaan kohdeyleisösi. Jos esimerkiksi haluat ruveta opettamaan jotain kieltä, voit luoda mielessäsi keskimääräisen asiakkaan. Voisit opettaa esimerkiksi lukiolaista, jolla on vaikeuksia kieltenopinnoissa. Tällä tavalla huomaat nopeasti, onko kohderyhmän valinta järkevä. Esimerkissämme lukiolainen itse tuskin tulee maksamaan sinulle kielitunneista, vaan maksun suorittavat vanhemmat. Ongelmana onkin, ovatko he valmiita maksamaan siitä? Tässä tapauksessa he saattavat olla, tai sitten eivät. Periaate on kuitenkin selkeä: Ei ole järkevää valita kohdeyleisöksi sellaista ryhmää, jolla ei ole varaa maksaa palveluistasi!

Sivutulojen ansaitseminen ei tarvitse olla vaikeaa. Parhaassa tapauksessa voit tehdä harrastuksestasi rahantekovälineen. Jos esimerkiksi pidät koodauksesta tai kotisivujen teosta, voisit yhtä hyvin tehdä sitä muille ja saada siitä rahaa. Koska aloittaminen ei vaadi pääomaa lainkaan, ei siinä ole muuta riskiä kuin ajanhukka. Ajanhukan riskiäkin voi pienentää huomattavasti tekemällä hieman tutkimustyötä ennakkoon. On helppo keksiä tekosyitä, miksi ei juuri nyt voi hankkia sivutuloja, mutta haluatko tosiaan jäädä ikuisesti suunnitteluasteelle? Aloittaminen onnistuu helpoiten aloittamalla!

Toivo pörssiromahdusta!

Viime aikoina on ollut mediassa kirjoituksia mahdollisesta kaksoistaantumasta. Yhdysvaltain hidastuva talouskasvu uhkaa myös euroalueen taloutta. Toisaalta EKP:n johtaja ei usko, että kaksoistaantuma on todennäköinen. Kävi sitten miten tahansa, on selvää, että kaikki tällaiset uutiset vaikuttavat pörssikursseihin. On luonnollista toivoa, että osakekurssit eivät laske, sillä kurssien laskiessa laskee myös sijoitusvarallisuus. Jos olet kohta myymässä sijoituksiasi, on toki hyvä, että niiden arvo ei laske. Toisaalta, jos et aio lunastaa sijoituksiasi pitkään aikaan, ei välttämättä kannata toivoa kurssinousua juuri nyt.

Hahmotetaan asiaa vertailemalla kahta eri skenaariota: Ensimmäisessä skenaariossa kurssit nousevat ensiksi kahdeksan vuoden ajan 10 % vuodessa, jonka jälkeen ne laskevat kahdeksan vuoden ajan 9,0909... % vuodessa. Täten kuudentoista vuoden jälkeen sijoituksen arvo on sama kuin nyt. Toisessa skenaariossa kurssit laskevat ensin 9,0909... % vuodessa 8 vuoden ajan, ja nousevat sitten 10 % vuodessa 8 vuoden ajan. Sijoituksen arvo on myös tässä skenaariossa sama 16 vuoden päästä kuin se on nyt. Molemmissa skenaarioissa sijoitetaan 1 000 vuodessa. Kumpi skenaario on sijoittajalle parempi?



Ensimmäisessä skenaariossa, missä kurssit nousevat ensin, on varallisuus 16 vuoden päästä 12 203,35 €. Mukava summa. Toisessa skenaariossa, missä kurssit laskevat ensin, on varallisuus puolestaan 16 vuoden päästä peräti 25 015,37 €, siis yli kaksinkertainen verrattuna ensimmäiseen skenaarioon! Tarkastelemalla asiaa lähemmin, on selvää, että toisen skenaarion on pakko olla parempi, sillä tällöin osakkeita saa ostettua paljon halvemmalla, ja täten enemmän, kuin ensimmäisessä skenaariossa.

Tämä esimerkki on tietenkin hyvin pelkistetty, mutta periaate on selvä. Jos sijoitushorisonttisi on pitkä, sinun ei välttämättä kannata toivoa osakekurssien nousua. Mikäli oletus on, että hyviä ja huonoja kurssivuosia tulee suunnilleen yhtä paljon, on paljon parempi, että huonot vuodet ovat ennen hyviä vuosia. Tiivistettynä: Toivo pörssiromahdusta!

Laske, paljonko rahaa tarvitset elääksesi pääomatuloilla!

Laskin aiemmassa artikkelissani, paljonko rahaa tarvitsen taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. OpenOfficessa tehdyn laskelman tuloksena oli, että 500 000 € on riittävä pääoma. Nyt olen luonut pienen laskurin, jonka avulla sinä pystyt laskemaan, paljonko rahaa tarvitset pystyäksesi elämään pelkillä pääomatuloilla! Laskuri ottaa huomioon inflaation, ja siksi siinä näkyy erikseen pääoma joka riittäisi juuri nyt, ja pääoma jota tarvitsen syöttämäsi ajan jälkeen. Laskuri löytyy seuraavasta linkistä:

Taloudellinen riippumattomuus-laskuri

EDIT 05.09 22:36: Nyt laskurin pitäisi toimia myös Internet Explorerilla.

EDIT 05.09 15:37: Laskuri ei näköjään toimi Internet Explorerilla, yritän korjata asian!

Kirja-arvostelu: Sway - The Irresistible Pull of Irrational Behaviour

Sway - The Irresistible Pull of Irrational Behaviour on Ori ja Rom Brafmanin kirjoittama ihmisten irrationaalisuutta käsittelevä kirja. Kirjoittajat käyvät kirjassa läpi eri syitä siihen, miksi ihmiset tekevät tietyissä tilanteissa täysin järjettömiä päätöksiä. Kaikissa kappaleissa on todellisia esimerkkejä tilanteista, jotka demonstroivat miten nämä psykologiset voimat vaikuttavat päätöksentekoon.

Kirjan ensimmäinen luku käsittelee syitä vuoden 1977 Teneriffan 583 kuolonuhria vaatineeseen lento-onnettomuuteen. Tappion pelko ohjaa meitä tekemään järjettömiä päätöksiä, eikä tämä tunne koske ainoastaan lentäjiä. Esimerkiksi vakuutusyhtiöt käyttävät ihmisten tappion pelkoa hyväkseen myydessään turhia vakuutuksia. Kirjassa nostetaan esille myös esimerkiksi se, miksi Piltdown Maniin uskottiin todella kauan, ja miksi usein jätämme huomioimatta tärkeitä todisteita. Myös työhaastattelut saavat kuulla kunniansa.

Kirjan mielenkiintoisin osuus on mielestäni ryhmädynamiikkaa käsittelevät kappaleet. Viidennessä kappaleessa nostetaan esille Israelin armeijan harjoitusleiriin liittyneet mielenkiintoiset tulokset. Ennen harjoitusohjelman alkua, kerrottiin leirin johtajille osallistujien johtajantaidoista, joita oli tutkittu psykologisin testein. Näitä psykologisia testejä ei kuitenkaan oltu tehty, vaan kaikille leiriin osallistuneille oli sattumanvaraisesti annettu hyvän tai huonon johtajan leima. Osallistujat eivät tästä leimasta tienneet, vaan ainoastaan johtajat. Leirin lopussa ne, joilla oli hyvän johtajan leima, pärjäsivät lopputestissä paljon paremmin kuin ne, joilla ei tätä leimaa ollut. Leiriin osallistuneiden suoritukset riippuivat siis suurelta osin siitä, miten johtajat uskoivat heidän suoriutuvan.

Kirjassa nostetaan myös esille esimerkiksi se, että joskus ihmiset eivät suostu rahasta tekemään jotain, jonka he suostuisivat tekemään ilmaiseksi! Heti kun johonkin asiaan liitetään raha, muuttuu ihmisten käyttäytyminen kummallisella tavalla. Täten ei välttämättä ole hyvä idea liittää esimerkiksi rahabonuksia työtehtävien suorittamiseen.

Miten tämä kaikki sitten liittyy sijoittamiseen? Tappion pelko estää monia tekemästä järkeviä sijoituspäätöksiä: ellei pääoman laskua saa tapahtua, ei esimerkiksi osakkeisiin pysty sijoittamaan ollenkaan. Lisäksi ihmiset usein jäävät kiinni johonkin sijoitukseen. Ennen niin hyvin tuottanutta osaketta ei haluta myydä, vaikka kaikki merkit viittaavat siihen, että myynti on järkevää. Ihminen ei tule koskaan olemaan täysin objektiivinen ja rationaalinen, mutta jo se, että tietää, miten psykologia vaikuttaa päätoksentekoon, auttaa meitä tekemään järkevämpiä päätöksiä. Tämä pätee sekä sijoituksiin että muuhunkin elämään.

Sway on noin kaksisataasivuinen, ja mielestäni hyvin helppolukuinen. Jos olet vähääkään kiinnostunut psykologiasta ja luet englantia, en voi muuta kuin suositella tätä kirjaa. Kirjan voi lainata esimerkiksi Helsingin Kaupunginkirjastosta, ja sen voi ostaa mm. Amazonista.

Oletko lukenut kirjan? Piditkö siitä? Voitko suositella muita aiheeseen liittyviä kirjoja? Kirjoita kommentti ja kerro!

Miten saavuttaa miljoona sijoittamalla?

Laskin aiemmassa artikkelissa paljonko rahaa tarvitsen taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi. Lopputulos oli, että 500 000 € on riittävä summa juuri nyt. Tähtäimenäni on saavuttaa taloudellinen riippumattomuus 25 vuoden sisällä, mutta ongelmana on, että 25 vuoden päästä ei 500 000 € tule enää inflaation takia riittämään. Laskelmissani päädynkin siihen, että tarvitsen 25 vuoden päästä hieman yli 1 000 000 euron sijoituspääoman. Epäselväksi jäi kuitenkin, millä sijoitussuunnitelmalla pystyn tämän tavoitteen saavuttamaan.

Tehdään samat oletukset kuin aiemmassa artikkelissa, eli oletetaan, että sijoitukset tuottavat 8 % vuodessa, ja että inflaatio on 3 %. Miljoona euroa pitäisi siis saavuttaa 25 vuodessa. Jos tavoitteeseen pyritään tasaisella kuukausisijoittamisella, niin miljoona euroa saavutetaan 25 vuodessa 1 100 euron inflaatiokorjatulla kuukausisijoituksella. Riittää siis sijoittaa ensimmäisenä vuonna 1 100 euroa kuussa, ja korottaa kuukausittaista sijoitusta inflaation verran joka vuosi. 1 100 euroa on kuitenkin suuri summa sijoitettavaksi joka kuukausi. Voisiko tavoitteeseen päästä muulla tavoin?

Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani nähtiin, on tärkeätä tehdä sijoitukset mahdollisimman aikaisin. Mitä aikasemmin sijotukset tekee, sitä paremmin ne tuottavat. Tavoite voisi siis olla helpommin saavutettavissa, jos heti alussa pystyisi tekemään suuria sijoituksia. Jos käytettävissä olisi nyt noin 150 000 euron pääoma, ei lisäsijoituksia tarvitsisi tehdä ollenkaan, sillä 150 000 euroa kasvaa 8 % vuosituotolla yli miljoonaksi 25 vuodessa. Tällaista summaa harvalla on, mutta se olisi periaatteessa mahdollista saavuttaa esimerkiksi oman yrityksen kautta. Tähän toki menisi aikaa.

Realistisempi vaihtoehto voisi olla esimerkiksi perinnön taikka auton myynnistä saatavan rahan sijoittaminen. Jos esimerkiksi pystyisi ensimmäisenä, kolmantena, viidentenä ja seitsemäntenä vuotena tekemään 10 000 euron ylimääräisen sijoituksen, riittäisi miljoonan euron saavuttamiseksi 25 vuodessa 900 euron kuukausittaiset (inflaatiokorjatut) sijoitukset. 900 euroa kuussa riittää myös, jos alkupääomaa on 30 000 euroa. 50 000 euron alkupääomalla miljoonaan pääsee 750 euron kuukausisijoituksella.

Laskelmista näkee, että 1 000 000 euron saavuttaminen sijoittamalla ei ole helppoa. 1 100 euron inflaatiokorjattu kuukausisijoitus 25 vuoden ajan riittää, mutta tällaisen sijoitustahdin ylläpitäminen ei ole helppoa. Miljoona on siis vaikeata saavuttaa pelkästään palkkatyötä tekemällä, elleivät tulot ole erittäin suuret. Yksi vaihtoehto on oman yrityksen perustaminen. Tällöin kaiken mennessä hyvin, voi miljoonan saada kasaan pelkästään yrityksen myynnistä. Todennäköisempää on kuitenkin, ettei näin suurta summaa saa. Mikä tahansa lisäsijoitus kohentaa kuitenkin mahdollisuuksia saavuttaa miljoonan euron pääoma. Olkoon ansaitsemistapa mikä tahansa, on, kuten aina, ehdottoman tärkeätä aloittaa sijoittaminen heti. Tällöin raha ehtii kasvaa korkoa mahdollisimman pitkään.

Mikä on sinun suunnitelmasi taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi? Aiotko ryhtyä yksityisyrittäjäksi, vai hankkia tulot muulla tavoin? Kerro kommentissa suunnitelmastasi!

Salkkukatsaus - elokuu 2010

Kesä on loppumaisillaan, joten on elokuun salkkukatsauksen aika. Elokuun aikana sijoitin, kuten heinäkuussakin, 600 euroa. Pystyn vielä syyskuussakin sijoittamaan kesätyöpalkastani reilusti, joten säästötavoitteet ylittyvät reilusti.

Salkun arvo on nyt 7129,42 €, joten matkaa vuoden 2010 tavoitteeseen on enää 6,38 €! Täten tavoite tulee lähes varmasti ylittymään, ellei nyt nähdä syksyn 2008 tapaista romahdusta. Viime kuusta salkun arvo on noussut 498,15 €, eli 7,5 %. Sijoituksista on nyt 15 % koroissa ja 85 % osakkeissa. Tarkempi erittely näkyy alla olevassa kuvassa.


Olen tässä kuussa painottanut enemmän Eurooppa-rahastoa kuin Aasia- ja Pohjois-Amerikka-rahastoja. Tämä siksi, että Yhdysvaltojen sekä Japanin paino ovat nyt salkussa melko suuret. Suuria muutoksia ei kuitenkaan ole maakohtaisissa painotuksissa tapahtunut, Yhdysvallat muodstaa vieläkin 33 % salkusta. Japanin paino on 16 %, ja Iso-Britannian 10 %. Alla olevassa kuvassa näkyy kymmenen eniten painotetun maan sijoituspaino:


Syyskuussa aion aloittaa sijoitukset kehittyville markkinoille Seligsonin uuden rahaston kautta. Tavoitteenani on ensisijaisesti nostaa kehittyvien markkinoiden paino noin 35 prosenttiin, joten sijoitukseni tulevat ainakin syyskuussa painottumaan vahvasti kehittyvien markkinoiden rahastoon. Tämä rahasto sisältää sijoituksia myös esim. Etelä-Koreaan, joten aion hieman vähentää sijoituksiani Aasia-rahastoon.

Tavoitteenani on syyskuussa sijoittaa 1000 euroa. Tämän pitäisi olla mahdollista, sillä käytettävissäni on sekä elokuun palkka kesätöistä, että syyskuun opintotuki. Tulen myös todennäköisesti tekemään töitä syksyn aikana, joten minun ei tarvitse juurikaan säästää kesätyörahojani syksyä varten.

Luo oma indeksilaina

Pankit saattavat nykyään tarjota määräaikaistalletuksen tai korkorahastosijoituksen vaihtoehtona indeksilainaa. Indeksilainassa lainaat pankille rahasi, ja pankki lupaa maksaa pääoman takaisin lainan eräännyttyä. Korkoa ei luvata, vaan lainan tuotto riippuu siitä, mihin pankki lainarahasi sijoittaa, ja miten kyseiset sijoitukset menestyvät. Indeksilainan ehdot ovat usein monimutkaisia, ja kulut saattavat olla erittäin korkeita. Lisäksi lainan myyjä ei välttämättä ole lainan myöntäjä, joten saattaa olla vaikeata selvittää, onko itse lainan myöntäjä luotettava ja vakavarainen (eikä esimerkiksi Lehman Brothers). Indeksilainaan sijoitettua pääomaa ei myöskään välttämättä pysty lunastamaan kesken lainakauden.

Mielestäni indeksilainat ovat vain pankkien tapa rahastaa asiakkaitaan. Jos haluat turvata pääomasi esim. viideksi vuodeksi, voit indeksilainan sijasta esimerkiksi tehdä viiden vuoden määräaikaistalletuksen, tai vaikkapa viisi vuoden määräaikaistalletusta peräkkäin. Tällöin pääoma on varmasti turvassa, ja lisäksi korkotuotto on taattu.

Mikäli haluat myös mahdollisuuden suurempiin tuottoihin, voit jakaa sijoitettavan summan eri rahastoihin. Otetaan esimerkki: Sijoitettavana on 10 000 €, ja sijoitusaika on viisi vuotta. Haluat olla varma siitä, että sijoituksesi arvo on viiden vuoden päästä vähintään 10 000 €. Tällä hetkellä voi olettaa saavansa noin 1 % vuosituoton rahamarkkinarahastosta, joten jos sijoitat 10 000 / (1.01^5) = 9515 € rahamarkkinarahastoon, sijoituksen arvo pitäisi viiden vuoden päästä olla 10 000 €. Loput rahat, 485 €, voit sitten sijoittaa esimerkiksi johonkin passiiviseen osakerahastoon. Osakesijoitusten arvo voi heilua voimakkaasti, mutta vaikka ne vastoin kaikkia todennäköisyyksiä menettäisivät arvonsa täysin, on sinulla kuitenkin rahamarkkinarahastosijoituksen takia tallessa 10 000 € viiden vuoden jälkeen. Toisaalta osakerahastosijoituksen arvo voi myös kaksinkertaistua, jolloin sinulla olisikin viiden vuoden jälkeen lähes 11 000 €.

Oman indeksilainan luominen ei siis ole vaikeaa, ja sijoittamalla rahat passiivisiin rahastoihin, pysyvät myös kulut kurissa. Lisäksi sijoitus on realisoitavissa milloin tahansa, ja voit räätälöidä sen täysin omien tarpeittesi mukaan. Jos siis harkitset indeksilainaa, luo se itse!

Mielipiteeni blogilla tienaamisesta

Sain lopullisen sysäyksen tämän artikkelin kirjoittamiseen eilen, kun Kohti taloudellista riippumattomuutta-blogin pitäjä julkisti tavan saada tietää hänen satelliittisijoituksensa. Sijoitukset saa tietoonsa lähettämällä maksullisen tekstiviestin tiettyyn numeroon. Itse en suuremmin asiaan reagoinut, mutta kirjoitus sai melko kärkkäitä kommentteja. Joidenkin mielestä tällainen ei ollenkaan sovi KTR-blogiin, ja sanoivat sen hyvin selkeästi. Valitettavasti tämä on johtanut siihen, että KTR-blogi jää tauolle.

Tietyistä kommenteista paistoi hyvin selkeästi läpi, että blogilla tienaaminen ei ole hyväksyttävää. Kuulemma koko blogista oli tullut pelkää taloudellisen hyödyn tavoittelua. Mielestäni näin ei KTR-blogin kohdalla todellakaan ole, ja uskonkin, että uudistuksen vastustaminen johtuu periaatteellisista syistä. Blogilla tienaaminen on siis selkeästi joidenkin mielestä väärin.

Itse en tätä ymmärrä ollenkaan. Miksi ei blogin pitäjä saisi hakea siitä tuloja? Eivät blogissa olevat mainokset tai maksulliset palvelut ole keneltäkään pois. Mitään tuotteita ei ole pakko ostaa, ja mainoksetkaan tuskin paljoa häiritsevät (jos ne on järkevästi sijoiteltu). Se, että kirjoittaja tienaa blogillaan, ei maksa sinulle henkilökohtaisesti yhtään mitään. Lisäksi motivaatio kirjoittamiseen on todennäköisesti korkeampi, jos siitä saa muutakin kuin hikeä näppäimistölle. Voin ymmärtää närkästyksen, jos jostain blogista tulee pelkkä (omien tai muiden) tuotteiden mainosikkuna, mutta toisaalta tällaista blogia ei tietenkään ole pakko lukea. Tällaisella blogilla tuskin lukijoita riittää pitkään muutenkaan. Niin kauan kun ydinmateriaali on kunnossa, saa minusta blogissa vapaasti olla esillä mainoksia ja tuotteita.

Olen itse, kuten todella moni muu, tottunut siihen, että netissä lähes kaikki on ilmaista. En kuitenkaan valita, jos joku haluaa rahaa tuotteestaan tai palvelustaan. Siihen heillä on täysi oikeus, ja minun ei ole pakko käyttää mitään palvelua, jota en halua. Mainosten lisääminen ja omien tuotteiden myyminen ei mitenkään vähennä blogin riippumattomuutta. Vielä vähemmän se on sinulta pois. Lopetetaan siis turha valittaminen!

Oletko samaa mieltä? Täysin eri mieltä? Kirjoita kommenttiin oma mielipiteesi! Voit myös antaa palautetta (haukkuja, kiitosta) sähköpostitse osoitteeseen passiivinensijoittaja@gmail.com.

Automatisoi sijoittamisesi

Mikko on kolmekymppinen automekaanikko. Mikon palkka on melko hyvä, mutta kaksi autoa syövät suuren osan Mikon kuukausittaisista tuloista. Lisäksi hän käy mielellään ulkona syömässä, ja pitää tietotekniikasta. Rahaa riittää juuri ja juuri kuun loppuun, eikä mitään jää säästöön. Välillä Mikko joutuu turvautumaan luottokorttiin, jos jompikumpi autoista vaatii korjausta ja palkka on jo mennyt esimerkiksi uuden puhelimen ostoon. Hän tietää, että pitäisi kuluttaa vähemmän kuin tienaa, mutta ei tunnu onnistuvan asian toteuttamisessa millään. Lopulta hän nielee ylpeytensä ja pyytää kaveriltaan Laurilta apua.

Lauri on myöskin kolmekymppinen, ja työskentelee luokanopettajana. Hän on sijoittanut osakkeisiin jo vuosia, ja sijoitukset ovat tuottaneet melko hyvin. Lauri kertoo Mikolle säästämisestä ja osakkeista kaiken, minkä hän suinkin vain keksii, ja auttaa Mikkoa avaamaan arvo-osuustilin. Mikko tuntee nyt tietävänsä kaiken tarpeellisen sijoittamisesta, ja tekee parin seuraavan kuukauden aikana muutamia osakeostoja. Tämän jälkeen sijoitukset kuitenkin jäävät tekemättä, milloin mistäkin syystä. Lopulta toinen Mikon autoista hajoaa, ja hän myy sijoituksensa rahoittaakseen auton korjauksen. Mikko on palannut lähtöruutuun.

Mikä meni vikaan? Mikko tietää, että säästäminen kannattaa, ja sai ystävältään tietoa, miten sijoittaa osakkeisiin järkevästi. Lauri jopa kertoi hänelle vakuuttavasti korkoa korolle-efektistä. Kuitenkaan Mikko ei kyennyt tekemään sijoituksia muutamaa kuukautta pitempään.

Ongelmana ei ole tiedon puute, vaan automaation puute. On aina helppo jättää sijoitukset tekemättä, jos ne joutuu itse tekemään aktiivisesti. Rahaa saattaa juuri silloin tarvita johonkin muuhun. Jopa pelkkä rahan siirtäminen arvo-osuustilille voi olla riittävä psykologinen este sijoituksien tekemiseen. Täten ainoa vaihtoehto on siis sijoittamisen automatisoiminen. Aseta verkkopankkisi tekemään kuukausittaiset sijoitukset edullisiin passiivisiin rahastoihin aina palkan tultua. Täten sinun ei tarvitse itse tehdä mitään sijoituksiesi eteen, etkä myöskään pysty käyttämään tätä rahaa muuhun. Lisäksi tällä tavalla tulee automaattisesti hajautettua sijoituksia ajallisesti, eikä markkinoiden ajoittamista tule yritettyä.

Älä ole Mikko. Automatisoi sijoittamisesi.

Kannattaako asuntolainaa lyhentää koron ollessa korkea vai matala?

Asuntolainan aikainen lyhentäminen on varma tapa lisätä varallisuuttaan. Korkojen ollessa matalalla tasolla ovat monien kuukausittaiset lyhennyssummat pienentyneet, ja täten lisää rahaa on vapautunut. Nämä rahat voi laittaa ylimääräisiin asuntolainan lyhennyksiin, jolloin joutuu maksamaan vähemmän korkoa seuraavan lyhennyksen yhteydessä. Täten asuntolainan saa maksettua aiemmin pois, ja säästää samalla rahaa. On luonnollista ajatella, että korkotason ollessa matala kannattaa tehdä mahdollisimman paljon ylimääräisiä lyhennyksiä, sillä korkokulujen ollessa pieniä pystyy lainapääomaa pienentämään nopeasti. Toisaalta, jos korot ovat korkeat, säästetään ylimääräisen lyhennyksen takia korkokuluissa enemmän kuin jos korot ovat matalat. Milloin siis kannattaa tehdä ylimääräisiä asuntolainalyhennyksiä?

Vastauksen saamiseksi voimme suorittaa muutamia laskelmia. Oletetaan, että maksettavana on 100 000 euron asuntolaina. Asuntolainasta maksetaan joka kuukausi korot, ja lisäksi lyhennetään lainapääomaa 500 eurolla. Täten lainan maksaminen kestää 200 kuukautta riippumatta korkotasosta. Lainan vuosikoron ollessa 6 % ovat lainan kokonaiskustannukset 148 918 €, mutta jos tehdään heti ensimmäisen lainanlyhennyksen yhteydessä ylimääräinen 500 euron lyhennys, jää maksettavaksi 147 934 €, eli säästöä syntyy 984 €. Jos taas lainakorko on 3 %, ovat kokonaiskustannukset 124 786 €, ja jos tehdään heti aluksi 500 euron ylimääräinen lyhennys, ovat kustannukset 124 040 €, joten säästö on 746 €. Täten voidaan todeta, että mitä korkeampi korko, sitä kannattavampaa on tehdä ylimääräinen lyhennys. Ylimäärinen lyhennys kannattaa myös tehdä mahdollisimman aikaisin, sillä jos sen tekee vasta 100. kuukauden kohdalla, syntyy säästöä 6 % korolla 240 €, ja 3 % korolla ainoastaan 122 €.

Useimmiten korko ei kuitenkaan tule pysymään samana koko lainan aikana, joten on syytä tehdä laskelmia myös vaihtuvalle korolle. Alla olevassa taulukossa on listattu säästetty rahamäärä eri korkokehityksillä. Taulukossa 3 -> 6 % tarkoittaa, että vuosikorko on 100 ensimmäisen kuukauden aikana 3 %, ja sitten 6 %. 3-4-5-6 % tarkoittaa, että korko on 50 ensimmäisen kuukauden aikana 3 %, seuraavan 50 % aikana 4 %, sitten 5 % ja lopuksi 50 viimeisen kuukauden aikana 6 %.






Taulukkoa tarkastelemalla huomaataan, että lainakoron ollessa korkea lainan alkupuolella, tulee laina kalliimmaksi kuin jos korko olisi korkea lainan loppupuolella. Toisaalta huomataan myös, että ylimääräisiä lyhennyksiä tehdessä säästettyyn summaan vaikuttaa ainoastaan vuosikoron keskiarvo. Ei ole väliä, onko korko ensin korkea vai matala. Esimerkiksi ylimääräinen lyhennys lainan alussa antaa saman säästön lainoille 3-4-5-6 % ja 6-5-4-3 %, vaikka ensin mainittu laina on muuten noin 10 000 € halvempi. (Säästö ei ole täsmälleen sama, mutta ero on minimaalinen. Taulukolla ei tietenkään sinänsä ole mitään matemaattista todistusarvoa, joten asiaa pitäisi tutkia tarkemmin. Palaan asiaan kun olen sen tehnyt).

Ylimääräinen lainalyhennys säästää siis enemmän, mitä korkeampi korko lainalla tulee jatkossa olemaan. Ei kuitenkaan kannata odottaa korkeampaa korkoa ennen kuin lyhennyksen tekee, sillä mitä aiemmin lainaa lyhentää, sitä enemmän säästää (tämä siis jos ei oteta huomioon muita sijoitusvaihtoehtoja). Lyhyesti: Jos aiot tehdä ylimääräisiä lainalyhennyksiä, tee ne nyt.

Tarvittava pääoma taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi

Koska tavoitteenani on, kuten monilla blogaajakollegoillani, taloudellinen riippumattomuus, lienee järkevää laskea kuinka suuren pääoman siihen tarvitsisin. Taloudellinen riippumattomuus ei kuitenkaan tarkoita minulle kituuttamista mahdollisimman pienellä summalla, joten laskenkin tarvittavan pääoman niin, että pystyn elämään sillä mukavasti. Arvioin, että itselleni 1 500 euron nettotulot kuukaudessa riittää.

Tällöin sijoitusteni pitää siis tuottaa minulle nettona 12 * 1 500 = 18 000 euroa vuodessa, mikä pääomaveron ollessa 28 % tarkoittaa bruttona 25 000 euron vuosituottoa. Koska haluan pystyä elämään pääomani avulla lopun elämääni samalla tulotasolla, voin kuluttaa siitä ainoastaan inflaation ylittävän tuoton. Kuluttamalla enemmän elintasoni laskisi vuosi vuodelta, ja pääoma saattaisi loppua kesken. Jos esimerkiksi oletetaan vuosi-inflaatioksi 3 % ja sijoitusten vuosituotoksi 8 %, tarvitsen taloudelliseen riippumattomuuteen tällä hetkellä tasan 500 000 euroa. Ei kuitenkaan riitä, että pystyn säästämään tämän summan esimerkiksi 25 vuodessa, koska vaikka saisinkin silloin käteen 18 000 euroa vuodessa, ei se enää ostovoimaltaan vastaa 18 000 euroa vuodessa juuri nyt. Täten myös vaadittava pääoma nousee vuosittain inflaation verran. Alla olevassa taulukossa näkyy tarvittava rahamäärä eri inflaatio- ja tuottoprosenteilla:




Huomataan, että 25 vuoden päästä tarvitsisin 3 % inflaatiolla ja 8 % tuotolla yli miljoonan euron pääoman. Tämän saavuttaminen sijoittamalla vaatisi, että sijoittaisin reilut 1 100 euroa joka kuukausi, ja nostaisin sijoitukseni määrää vuosittain inflaation verran. Tällaisia summa en todennäköisesti pysty sijoittamaan palkkatyötä tekemällä, joten vaihtoehdoiksi jää tulojen lisääminen muilla tavoilla tai kuukausittaisesta nettotulosta tinkiminen.

Vaikka taloudellinen riippumattomuus vaikuttaakin tämän laskelman perusteella vaikelta saavuttaa, en kuitenkaan aio heittää kirvestä kaivoon. Tässä laskelmassa ei esimerkiksi ole laskettu ollenkaan eläkkeen varaan, joten käytännössä taloudellinen riippumattomuus on todennäköisesti saavutettavissa huomattavasti pienemmällä summalla. Lisäksi sijoittaminen mahdollistaa myös lopputilin ottamisen epämieluistasta työstä, ilman että toimeentuloaan tarvitsee miettiä heti. Vaikka en lopullista taloudellista riippumattomuutta saavuttaisikaan, lisää sijoitettu pääoma kuitenkin elämän joustavuutta huomattavasti.

Lopuksi vielä muutama linkki vastaaviin kirjoituksiin muissa blogeissa:

Taloudellinen riippumattomuus - paljonko tarvitaan?
Paljonko on riittävästi?
Kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?