maanantai 23. elokuuta 2010

Automatisoi sijoittamisesi

Mikko on kolmekymppinen automekaanikko. Mikon palkka on melko hyvä, mutta kaksi autoa syövät suuren osan Mikon kuukausittaisista tuloista. Lisäksi hän käy mielellään ulkona syömässä, ja pitää tietotekniikasta. Rahaa riittää juuri ja juuri kuun loppuun, eikä mitään jää säästöön. Välillä Mikko joutuu turvautumaan luottokorttiin, jos jompikumpi autoista vaatii korjausta ja palkka on jo mennyt esimerkiksi uuden puhelimen ostoon. Hän tietää, että pitäisi kuluttaa vähemmän kuin tienaa, mutta ei tunnu onnistuvan asian toteuttamisessa millään. Lopulta hän nielee ylpeytensä ja pyytää kaveriltaan Laurilta apua.

Lauri on myöskin kolmekymppinen, ja työskentelee luokanopettajana. Hän on sijoittanut osakkeisiin jo vuosia, ja sijoitukset ovat tuottaneet melko hyvin. Lauri kertoo Mikolle säästämisestä ja osakkeista kaiken, minkä hän suinkin vain keksii, ja auttaa Mikkoa avaamaan arvo-osuustilin. Mikko tuntee nyt tietävänsä kaiken tarpeellisen sijoittamisesta, ja tekee parin seuraavan kuukauden aikana muutamia osakeostoja. Tämän jälkeen sijoitukset kuitenkin jäävät tekemättä, milloin mistäkin syystä. Lopulta toinen Mikon autoista hajoaa, ja hän myy sijoituksensa rahoittaakseen auton korjauksen. Mikko on palannut lähtöruutuun.

Mikä meni vikaan? Mikko tietää, että säästäminen kannattaa, ja sai ystävältään tietoa, miten sijoittaa osakkeisiin järkevästi. Lauri jopa kertoi hänelle vakuuttavasti korkoa korolle-efektistä. Kuitenkaan Mikko ei kyennyt tekemään sijoituksia muutamaa kuukautta pitempään.

Ongelmana ei ole tiedon puute, vaan automaation puute. On aina helppo jättää sijoitukset tekemättä, jos ne joutuu itse tekemään aktiivisesti. Rahaa saattaa juuri silloin tarvita johonkin muuhun. Jopa pelkkä rahan siirtäminen arvo-osuustilille voi olla riittävä psykologinen este sijoituksien tekemiseen. Täten ainoa vaihtoehto on siis sijoittamisen automatisoiminen. Aseta verkkopankkisi tekemään kuukausittaiset sijoitukset edullisiin passiivisiin rahastoihin aina palkan tultua. Täten sinun ei tarvitse itse tehdä mitään sijoituksiesi eteen, etkä myöskään pysty käyttämään tätä rahaa muuhun. Lisäksi tällä tavalla tulee automaattisesti hajautettua sijoituksia ajallisesti, eikä markkinoiden ajoittamista tule yritettyä.

Älä ole Mikko. Automatisoi sijoittamisesi.

lauantai 21. elokuuta 2010

Kannattaako asuntolainaa lyhentää koron ollessa korkea vai matala?

Asuntolainan aikainen lyhentäminen on varma tapa lisätä varallisuuttaan. Korkojen ollessa matalalla tasolla ovat monien kuukausittaiset lyhennyssummat pienentyneet, ja täten lisää rahaa on vapautunut. Nämä rahat voi laittaa ylimääräisiin asuntolainan lyhennyksiin, jolloin joutuu maksamaan vähemmän korkoa seuraavan lyhennyksen yhteydessä. Täten asuntolainan saa maksettua aiemmin pois, ja säästää samalla rahaa. On luonnollista ajatella, että korkotason ollessa matala kannattaa tehdä mahdollisimman paljon ylimääräisiä lyhennyksiä, sillä korkokulujen ollessa pieniä pystyy lainapääomaa pienentämään nopeasti. Toisaalta, jos korot ovat korkeat, säästetään ylimääräisen lyhennyksen takia korkokuluissa enemmän kuin jos korot ovat matalat. Milloin siis kannattaa tehdä ylimääräisiä asuntolainalyhennyksiä?

Vastauksen saamiseksi voimme suorittaa muutamia laskelmia. Oletetaan, että maksettavana on 100 000 euron asuntolaina. Asuntolainasta maksetaan joka kuukausi korot, ja lisäksi lyhennetään lainapääomaa 500 eurolla. Täten lainan maksaminen kestää 200 kuukautta riippumatta korkotasosta. Lainan vuosikoron ollessa 6 % ovat lainan kokonaiskustannukset 148 918 €, mutta jos tehdään heti ensimmäisen lainanlyhennyksen yhteydessä ylimääräinen 500 euron lyhennys, jää maksettavaksi 147 934 €, eli säästöä syntyy 984 €. Jos taas lainakorko on 3 %, ovat kokonaiskustannukset 124 786 €, ja jos tehdään heti aluksi 500 euron ylimääräinen lyhennys, ovat kustannukset 124 040 €, joten säästö on 746 €. Täten voidaan todeta, että mitä korkeampi korko, sitä kannattavampaa on tehdä ylimääräinen lyhennys. Ylimäärinen lyhennys kannattaa myös tehdä mahdollisimman aikaisin, sillä jos sen tekee vasta 100. kuukauden kohdalla, syntyy säästöä 6 % korolla 240 €, ja 3 % korolla ainoastaan 122 €.

Useimmiten korko ei kuitenkaan tule pysymään samana koko lainan aikana, joten on syytä tehdä laskelmia myös vaihtuvalle korolle. Alla olevassa taulukossa on listattu säästetty rahamäärä eri korkokehityksillä. Taulukossa 3 -> 6 % tarkoittaa, että vuosikorko on 100 ensimmäisen kuukauden aikana 3 %, ja sitten 6 %. 3-4-5-6 % tarkoittaa, että korko on 50 ensimmäisen kuukauden aikana 3 %, seuraavan 50 % aikana 4 %, sitten 5 % ja lopuksi 50 viimeisen kuukauden aikana 6 %.






Taulukkoa tarkastelemalla huomaataan, että lainakoron ollessa korkea lainan alkupuolella, tulee laina kalliimmaksi kuin jos korko olisi korkea lainan loppupuolella. Toisaalta huomataan myös, että ylimääräisiä lyhennyksiä tehdessä säästettyyn summaan vaikuttaa ainoastaan vuosikoron keskiarvo. Ei ole väliä, onko korko ensin korkea vai matala. Esimerkiksi ylimääräinen lyhennys lainan alussa antaa saman säästön lainoille 3-4-5-6 % ja 6-5-4-3 %, vaikka ensin mainittu laina on muuten noin 10 000 € halvempi. (Säästö ei ole täsmälleen sama, mutta ero on minimaalinen. Taulukolla ei tietenkään sinänsä ole mitään matemaattista todistusarvoa, joten asiaa pitäisi tutkia tarkemmin. Palaan asiaan kun olen sen tehnyt).

Ylimääräinen lainalyhennys säästää siis enemmän, mitä korkeampi korko lainalla tulee jatkossa olemaan. Ei kuitenkaan kannata odottaa korkeampaa korkoa ennen kuin lyhennyksen tekee, sillä mitä aiemmin lainaa lyhentää, sitä enemmän säästää (tämä siis jos ei oteta huomioon muita sijoitusvaihtoehtoja). Lyhyesti: Jos aiot tehdä ylimääräisiä lainalyhennyksiä, tee ne nyt.

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Tarvittava pääoma taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi

Koska tavoitteenani on, kuten monilla blogaajakollegoillani, taloudellinen riippumattomuus, lienee järkevää laskea kuinka suuren pääoman siihen tarvitsisin. Taloudellinen riippumattomuus ei kuitenkaan tarkoita minulle kituuttamista mahdollisimman pienellä summalla, joten laskenkin tarvittavan pääoman niin, että pystyn elämään sillä mukavasti. Arvioin, että itselleni 1 500 euron nettotulot kuukaudessa riittää.

Tällöin sijoitusteni pitää siis tuottaa minulle nettona 12 * 1 500 = 18 000 euroa vuodessa, mikä pääomaveron ollessa 28 % tarkoittaa bruttona 25 000 euron vuosituottoa. Koska haluan pystyä elämään pääomani avulla lopun elämääni samalla tulotasolla, voin kuluttaa siitä ainoastaan inflaation ylittävän tuoton. Kuluttamalla enemmän elintasoni laskisi vuosi vuodelta, ja pääoma saattaisi loppua kesken. Jos esimerkiksi oletetaan vuosi-inflaatioksi 3 % ja sijoitusten vuosituotoksi 8 %, tarvitsen taloudelliseen riippumattomuuteen tällä hetkellä tasan 500 000 euroa. Ei kuitenkaan riitä, että pystyn säästämään tämän summan esimerkiksi 25 vuodessa, koska vaikka saisinkin silloin käteen 18 000 euroa vuodessa, ei se enää ostovoimaltaan vastaa 18 000 euroa vuodessa juuri nyt. Täten myös vaadittava pääoma nousee vuosittain inflaation verran. Alla olevassa taulukossa näkyy tarvittava rahamäärä eri inflaatio- ja tuottoprosenteilla:




Huomataan, että 25 vuoden päästä tarvitsisin 3 % inflaatiolla ja 8 % tuotolla yli miljoonan euron pääoman. Tämän saavuttaminen sijoittamalla vaatisi, että sijoittaisin reilut 1 100 euroa joka kuukausi, ja nostaisin sijoitukseni määrää vuosittain inflaation verran. Tällaisia summa en todennäköisesti pysty sijoittamaan palkkatyötä tekemällä, joten vaihtoehdoiksi jää tulojen lisääminen muilla tavoilla tai kuukausittaisesta nettotulosta tinkiminen.

Vaikka taloudellinen riippumattomuus vaikuttaakin tämän laskelman perusteella vaikelta saavuttaa, en kuitenkaan aio heittää kirvestä kaivoon. Tässä laskelmassa ei esimerkiksi ole laskettu ollenkaan eläkkeen varaan, joten käytännössä taloudellinen riippumattomuus on todennäköisesti saavutettavissa huomattavasti pienemmällä summalla. Lisäksi sijoittaminen mahdollistaa myös lopputilin ottamisen epämieluistasta työstä, ilman että toimeentuloaan tarvitsee miettiä heti. Vaikka en lopullista taloudellista riippumattomuutta saavuttaisikaan, lisää sijoitettu pääoma kuitenkin elämän joustavuutta huomattavasti.

Lopuksi vielä muutama linkki vastaaviin kirjoituksiin muissa blogeissa:

Taloudellinen riippumattomuus - paljonko tarvitaan?

Paljonko on riittävästi?
Kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?