Salkkukatsaus - heinäkuu 2010

Heinäkuu on lopuillaan, joten on aika tehdä blogin ensimmäinen salkkukatsaus. Onnistuin heinäkuun aikana sijoittamaan rahastoihin yhteensä 600 euroa, joten säästötavoite ylittyi selvästi. Pystyn todennäköisesti myös seuraavan kahden kuukauden ajan sijoittamaan melko paljon kesätyöni palkasta, joten tilanne näyttää hyvältä.

Salkkuni arvo on nyt 6631,27 €, joten matkaa vuoden 2010 tavoitteeseen on vielä 504,53 €. Salkussa on juuri nyt 84 % osakkeita ja 16 % korkosijoituksia. Tarkempi erittely löytyy alla olevasta taulukosta.



Sijoitin tässä kuussa hieman enemmän rahaa Eurooppa- ja Aasia-rahastoon kuin Pohjois-Amerikka-rahastoon, joten onnistuin hieman vähentämään Yhdysvaltojen painoa osakesijoituksista. Yhdysvallat muodostaa kuitenkin selvästi suurimman osan osakesalkusta, 34 prosenttia. Toisena tulee Japani (16 %) ja kolmantena Iso-Britannia (9 %). Alla näkyy tarkempi maakohtainen erittely osakesijoituksista (kymmenen suurinta maata):



Seligson tulee syyskuussa avaamaan uuden, kehittyville markkinoille sijoittavan rahaston. Suunnitelmanani on jo jonkin aikaa ollut nostaa kehittyvien markkinoiden painoa huomattavasti, joten aion todennäköisesti sijoittaa kyseiseen rahastoon. Lisäksi aion todennäköisesti pienentää hätärahastoani jonkun verran ja laittaa vapautuneet rahat kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. En ole vielä päättänyt sijoitanko rahat johonkin ETF:ään vaiko Seligsonin uuteen rahastoon.

Vuoden 2010 tavoite, 7135,80 euroa, on näillä näkymin ylittymässä reilusti. Pystyn vielä loppukesän sijoittamaan melko suuria summia, mutta syksyllä saatan jopa joutua lopettamaan sijoitukset kokonaan riippuen työtilanteestani. Alkusyksystä pystyn kuitenkin vielä käyttämään kesätyörahoja sijoituksiin.

Hätärahasto? Ei välttämättä!

Lähes kaikissa säästämisistä ja henkilökohtaista taloutta käsittelevissä kirjoissa ja artikkeleissa suositellaan vahvasti henkilökohtaisen hätärahaston luomista. Mikä sitten on hätärahasto ja mihin sitä käytetään? Saituri tiivistää asian hyvin sivuillaan: Hätärahastoa käytetään ainoastaan oikeassa hädässä, esimerkiksi kun vuokra on jäämässä maksamatta tai ei ole rahaa ruokaan. Siitä ei oteta rahoja ostamaan uutta pelikonsolia tai rahoiteta laivaristeilyä.

Minkä kokoinen hätärahaston sitten pitää olla? Asia riippuu toki täysin omista tuloistasi ja menoistasi, mutta yleisesti pidetään hyvänä pitää 3-6 kuukauden menoja säästössä. Tällöin rahaa riittää vuokraan vaikka joutuisikin hetken aikaa työttömäksi, ja auton mennessä rikki ei tarvitse turvautua luottokorttiin. Jos työtilanteesi on epävakaa, saattaa olla kannattavaa pitää jopa vuoden menoja vastaava summa hätärahastossa.

Valtaosalle ihmisistä hätärahasto on erittäin tärkeä, ja monet suosittelevatkin että rahaston luo välittömästi muiden menojen kustannuksella. Tämä ei välttämättä kuitenkaan ole oikea ratkaisu kaikille. Liz Pulliam Westonilla on blogissaan kirjoitus 0$ emergency fund, ja hän poimii siinä esille muutaman argumentin miksi hätärahastoa ei välttämättä kannata luoda:

- Hätärahaston luominen saattaa viedä todella kauan
- Rahaston pitämisellä voi olla huomattavia vaihtoehtoiskustannuksia
- Rahaa ei välttämättä kannata pitää toimettomana pankkitilillä

Tietenkin kaikille tulee joskus yllättäviä menoja ja työttömyysjaksoja, mutta hätärahastoa ei välttämättä tähän tarvitse kunhan on jokin rahanlähde jota voi käyttää! Yllättäviin menoihin voi hyvinkin riittää hyvin laadittu budjetti sekä luottokortti. Luottokortin avulla voit maksaa yllättävät menot heti, ja jos jo nyt laitat säästöön rahaa joka kuukausi, saatat pystyä maksamaan niillä rahoilla laskun ensi kuussa ilman että luotolle kasvaa korkoa. Vaikka kaikkea et pystyisikään maksamaan kerralla, korkoa ei ehdi kovin paljoa kasvaa jos kuukausittainen säästösummasi on korkea. Joudut toki kuitenkin jonkun verran maksamaan luotosta, joten säästäisit rahaa jos sinulla olisi hätärahasto. Vai säästäisitkö?

Et välttämättä! Vaikka joskus joutuisitkin käyttämään kulutusluottoa yllättävien menojen hoitamiseksi, saattavat menetetyt tuotot toimettomina makaavien rahojen takia olla pitkällä tähtäimellä huomattavasti korkeammat! Kuten hyvin tiedetään, mitä aikaisemmin siirrät rahasi sijoituksiin, sitä enemmän saat tuottoa. Esimerkiksi 3000 euron hätärahasto ehtisi osakerahastoon sijoitettuna kasvaa kymmenessä vuodessa lähes 6500 euroksi kahdeksan prosentin vuosituotolla, kun taas pitämällä rahoja lyhyen koron rahastossa 3 % korolla ne kasvavat vain reiluun 4000 euroon, olettaen että rahoja ei koskaan tarvitse käyttää.

Tämä ei tietenkään poista hätärahaston tarpeellisuutta työttömyysjaksojen aikana, mutta esimerkiksi minun kohdallani asia ei ole kovin ajankohtainen. Opiskelen todennäköisesti vielä pari vuotta, ja opintotukikuukauteni eivät ole loppumassa kesken. Tulojen totaalista menettämistä minun ei siten tarvitse pelätä. Itselläni on juuri nyt melko suuri hätärahasto, mutta aion todennäköisesti sitä jatkossa pienentää yllä mainituista syistä. Todellisessa hätätapauksessa voin jopa realisoida osan pitkän koron sijoituksistani, jos esimerkiksi en löydä kesätöitä enkä pysty opiskelemaan kesällä.

Kuten jo aiemmin totesin, valtaosalle ihmisistä kunnollinen hätärahasto on ehdottoman tärkeä. Jos tavoitteenasi on varallisuutesi kasvattaminen sijoituksilla, saattaa elämäntilanteesi salliessa kuitenkin olla parempi pitää vain pientä hätärahastoa ja sijoittaa ylimääräiset rahat. Kunhan sinulla on jokin lähde mistä hätätapauksissa saat rahaa nopeasti, saatat jopa selvitä ilman hätärahastoa.

Miten käsitellä yllättävä rahantulo?

Mitä tekisit jos yllättäen saisit suuren perinnön tai vaikkapa veikkausvoiton? Järkevä tapa on todennäköisesti ensiksi maksaa korkeakorkoinen velka kokonaisuudessaan, ja sitten laittaa loput rahat säästöön. Ongelmana on tämän toteuttaminen. Miksi nyt ei voisi käyttää rahat johonkin mukavaan, nehän ovat kuitenkin ylimääräistä tuloa! Tästä syystä on tärkeätä suunnitella etukäteen mitä yllättäen tulevalla rahalla tekee.

Aluksi mielestäni voi hyvin tuhlata pienen osan rahoista, esimerkiksi 5 %, mihin tahansa haluaakin. Saattaa tuntua kummalliselta käyttää vain 500 euroa kymppitonnin summasta, mutta toisaalta jos joku tarjoaisi sinulle juuri nyt 500 euroa, ottaisit ne varmasti mielihyvin. Tuhlaamalla ensiksi pienen osan rahoista pystyy heti tuntemaan saaneensa jotain ylimääräistä, jolloin loppusumman pystyy helpommin käyttämään järkevästi. On kuitenkin tärkeätä muistaa, että vaikka summa itsessään saattaa tuntua hyvinkin suurelta, on sen saaminen vain yksittäistapaus. Missään nimessä ei kannata mitoittaa menojaan rajusti uudelleen.

Perintöä on nyt juhlittu mukavalla ravintolaillallsella. Mitä seuraavaksi? Jos rahasumman saannista pitää maksaa veroja, kannattaa ne tietenkin maksaa heti pois. Tämän jälkeen kannattaa maksaa mahdollinen korkeakorkoinen velka, esimerkiksi luottokorttivelka. Loput rahat voi sijoittaa oman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Periaatteessa on kannattavaa sijoittaa kaikki rahat kerralla, jolloin ne ehtivät kasvaa korkoa pitempään. Summan ollessa suuri suhteessa nykyiseen sijoitusomaisuuteen saattaa kuitenkin olla järkevää hajauttaa sijoitukset ajallisesti, etenkin jos on sijoittamassa osakkeisiin. Yksi ratkaisu on jakaa rahat esimerkiksi kymmeneen osaan, ja sijoittaa yksi osa joka kuukausi. Lopuilla rahoilla voi tehdä sopivan pituisia määräaikaistalletuksia jotka erääntyvät aina kun kuukausi on kulunut. Toisin sanoen sijoitetaan ensiksi 10 % rahoista heti, ja laitetaan loput määräaikaistalletuksiin jotka ovat pituudeltaan yhdestä yhdeksään kuukauteen. Aina talletuksen päätyttyä vapautunut raha sijoitetaan sijoitussuunnitelman mukaisesti. Lukitsemalla rahat määräaikaistalletuksiin niitä on paljon hankalampi käyttää impulsiivisesti.

Mikään rahasumma ei ole loputon, ainakaan ellei sitä käytä järkevästi. Siksi onkin tärkeätä etukäteen suunnitella mitä tekee, jos yllättäen saa suuren summan rahaa käyttöönsä. Mikään rahamäärä ei turvaa elämääsi taloudellisesti, ellet osaa käyttää sitä oikein. Suunnittelemalla asiat valmiiksi voit kohentaa huomattavasti todennäköisyyttä hyötyä rahasummasta merkittävästi. Sijoitussuunnitelmasi toteutuminen voi nopeutua jopa useammalla vuodella mikäli käytät yllättäen saamasi rahat järkevästi.

Alla muutama linkki asiaa käsitteleviin kirjoituksiin (englanniksi):

Windfalls
How to manage a windfall successfully

Maksa itsellesi ensin

Säästäminen saattaa monen mielestä tuntua lähes mahdottomalta. Palkka tulee joka kuukausi tilille, ja siitä maksetaan heti vuokra ja laskut. Tämän jälkeen palkka kuluu kuukauden mittaan ruokaan, vaatteisiin, hygieniatuotteisiin ja viihteeseen. Kuun lopussa tili on taas tyhjillään, ja kaikki alkaa alusta. Miten on mahdollista laittaa rahaa säästöön kun palkasta ei jää mitään jäljelle?

Usempien ihmisten kohdalla ongelmana ei ole pienet tulot, vaan väärä lähestymistapa. Normaali lähestymistapa on seuraava: ensin maksetaan laskut, sitten käytetään rahaa viihteeseen, ja loput säästetään. Yllättäen rahaa ei juurikaan jää säästöön. Tehokkaampi lähestymistapa onkin ensin laskut, sitten säästäminen ja viihde. Tällöin rahaa jää todennäköisesti yli, ja ne voi laittaa säästöön. On kuitenkin olemassa kolmas tapa: Maksa itsellesi ensin. Tällöin järjestys on säästäminen, laskut, viihde! Ei, tämä ei tarkoita että vuokra ja laskut kannattaa jättää maksamatta. Ideana on suunnitella rahankäyttöä säästämisen ehdoilla, ei vuokran ja laskujen ehdoilla.

Vaurastuminen ei ole mahdotonta, jos asiaa lähestyy oikealta kantilta. Pakolliset menot eivät välttämättä ole niin pakollisia kuin voisi uskoa. Tietenkin ihmisen pitää jossain asua ja ruokaakin syödä, mutta aina voi valita halvemman asunnon ja säästää ruokakuluista. Maksamalla itselleen ensin voi sitten suhteuttaa muut menonsa jäljelle jäävän rahaan, ei koko nettopalkkaansa. Summan ei välttämättä tarvitse olla suuri, eikä sen kannatakkaan alussa olla. Ellei aikaisemmin ole säästänyt palkastaan euroakaan, on turha toivoa että pystyisi kertaheitolla säästämään 30% nettotuloistaan. Tämä saattaa onnistua kuukauden tai kaksi, mutta melko varmasti lopulta palaa aikaisempiin tapoihinsa, nollasäästämiseen. On parempi aloittaa pienellä summalla, esimerkiksi vain muutaman kympin säästöstä. Melko varmasti elämä jatkuu kuten aiemminkin, eikä "kadonneita" rahoja edes huomaa. Tällöin voi seuraavaksi säästää hieman suuremman summan, ja hitaasti mutta varmasti säästöön jää entistä suurempi osa tuloista.

Säästämisen aloittamiseen ei välttämättä tarvitse edes vähentää käytössä olevaa rahaansa. Jos olet esimerkiksi saamassa palkankorotuksen, siirrä se kokonaisuudessaan (tai edes osa siitä) suoraan säästöön. Käytössäsi on yhtä paljon rahaa kuin ennenkin, mutta olet samalla aloittanut säästämisen. Haastankin nyt blogin lukijat siirtämään seuraavan palkankorotuksensa suoraan säästöön eikä kulutukseen!

Säästämisen ei tarvitse olla vaikeata. Nettipankin avulla voi palkastaan siirtää automaattisesti osan säästötilille tai sijoituksiin, ja kohta tätä rahaa ei kaipaakaan, sillä summa ei koskaan käytössäsi ollutkaan. Riittää muistaa oikea järjestys: ensin säästäminen, sitten muut kulut.

Tavoite 1: 100000 € 35-vuotiaana

Säästämistavoitteet ovat itselleni tärkeitä motivaation ylläpitämiseksi. Lopulliseen tavoitteseen, taloudelliseen riippumattomuuteen, pääseminen kestää kuitenkin sen verran kauan, että välitavoitteet ovat tarpeellisia. Mietin sopivan haastavaa tavoitetta, ja päädyin tavoittelemaan kuusinumeroista osakesalkkua ennen 35. ikävuotta.

Oletukseni ovat seuraavat: Koska salkustani 10-15% muodostuu korkosijoituksista, ei ole realistista laskea kovin suuren tuoton varaan. Täten oletan salkkuni vuosituotoksi 7%. Opiskeluaikanani säästäminen ei tule olemaan helppoa, mutta tavoitteenani on sijoittaa 150 euroa joka kuukausi valmistumiseeni asti, eli reilun kahden vuoden ajan (vuoden 2012 loppuun saakka). Tämän jälkeen oletan saavani melko hyväpalkkaisen työn, ja sijoitussummani nousee kuukausittain 600 euroon. Lopputulos saattaisi olla seuraavanlainen:



Olen laskenut summan kasvavan korkoa joka kuukausi, ja olettanut lisäsijoituksen tulevan aina kuun lopussa. Tammikuun sijoitus kasvaa siten korkoa vasta helmikuussa. Suunnitelman mukaan olisin lähellä sataa tuhatta euroa jo 34-vuotiaana, ja 35-vuotiaana tavoite olisi jo reilusti ylittynyt. Mielestäni on kuitenkin parempi suunnitella tavoitteen ylitys; täten saatan päästä tavoitteeseeni vaikka en pystyisi jonain kuukautena sijoittamaan suunnitelman mukaan.

Tämä suunnitelma on kaikesta huolimatta vain välietappi. En aio vähentää osakepainoa 35. ikävuoden lähestyessä vain varmistaakseni tavoitteen täyttymisen. On toki hyvin mahdollista, että en pysty tavoitetta saavuttamaan osakemarkkinoiden tilasta johtuen, mutta tätä on turha murehtia, sillä en pysty asiaan kuitenkaan itse vaikuttamaan. Jos pystyn seuraamaan suunnitelmaa kuukausisijoitusten osalta, voin hyvin katsoa onnistuneeni vaikka en sataan tuhanteen euroon pääsisikään.

Vuoden loppuun mennessä salkkuni arvo pitäisi siis olla reilut 7100 euroa. Tähän pääsen melko varmasti, sillä pystyn kesätöiden ansiosta sijoittamaan vielä muutaman kuukauden huomattavasti suuremman summan kuin 150 euroa. Katsotaan miten käy!

Salkku

Salkussani on tällä hetkellä ainoastaan Seligsonin rahastoja. Lasken varsinaiseen salkkuuni ainoastaan osakesijoitukset ja pitkän koron sijoitukset. Hätärahastoni rahat olen sijoittanut Rahamarkkina AAA-rahastoon. Salkkuni koostuu tällä hetkellä seuraavista rahastoista:

Eurooppa-indeksirahasto 1570,19 €
Pohjois-Amerikka indeksirahasto 1523,97 €
Aasia-indeksirahasto 1304,40 €
Global Top 25 Brands 438,89 €
Global Top 25 Pharma 312,63 €
Euro-obligaatio 436,57 €
Euro Corporate Bond 600,24 €

Yhteensä 6186,90 €

Kaikki osuudet ovat tuotto-osuuksia. Olen sijoittanut näihin rahastoihin niiden matalien kulujen takia: Osakerahastoissa kokonaiskulut ovat 0,5-0,7%, ja korkorahastoissa 0,3-0,4%. Tähän asti olen sijoittanut tasaisesti Eurooppa, P-Amerikka ja Aasia-rahastoihin joka kuukausi, jonka lisäksi olen välillä tehnyt sijoituksia Global Brands ja Global Pharma-rahastoihin. Olen kuitenkin huomannut, että tällä tavalla olen painottanut terveysalaa huomaamattani ehkä hieman liikaa, joten tulen jatkossa sijoittamaan Pharma-rahastoon ainoastaan muutaman kerran vuodessa. Myös korkorahastoihin tulen sijoittamaan harvoin.

Alla olevassa kuvassa näkyy osakesijoitusteni jakauma maittain:



Yhdysvallat ja Japani muodostaa yhteensä yli puolet osakesalkusta, joten olen päättänyt jatkossa lisätä hieman salkkuni Eurooppa-painoa. Suomea en painota sijoituksissani, sillä Suomella on jo minun kohdallani asuinpaikkariski, enkä halua lisätä riskiä pitämällä suurta osaa osakesijoituksistani Suomessa. Suomalaisten osakkeiden osuus osakesalkustani on tällä hetkellä noin 0,7%.

Osakesalkussani ei myöskään ole kehittyviä maita ollenkaan. Tarkoituksenani on sijoittaa jatkossa myös kehittyville markkinoille, mutta en vielä tiedä miten. Ainoa tarjolla oleva passiivinen vaihtoehto taitaa olla ETF:t, joihin en ole vielä tarkemmin syventynyt. Jos rupean sijoittamaan ETF:iin, täytyy minun myös miettiä uudelleen sijoitussuunnitelmaani, sillä kertasijoituksia ei voi kulujen takia jättää kovin pieniksi. Tulen jatkossa tutkimaan tarkemmin mahdollisuuksia sijoittaa kehittyville markkinoille.

Sijoittamisstrategiani

Sijoittamisen suhteen minulla on muutama selkeä sääntö, joita pyrin kaikissa tilanteissa seuraamaan.

1. Sijoitan ainoastaan passiivisiin rahastoihin

Miksi sijoittaisin passiivisiin rahastoihin? Enkö halua rahoilleni parasta mahdollista kotia, salkunhoitajaa joka seuraa aktiivisesti markkinoita ja ostaa parhaita osakkeita juuri oikeaan aikaan? En, sillä on erittäin epätodennäköistä että yksi ja sama aktiivirahasto päihittää indeksin vuosi vuoden perään. Lisäksi aktiivirahaston kulut ovat selkeästi korkeammat kuin passiivirahaston; pankin tai rahastoyhtiön pitää saada kunnon korvaus työpanoksesta, ja lisäksi aktiivirahastot yleensä käyvät kauppaa huomattavasti aktiivisemmin kuin passiivirahastot, mikä tietenkin lisää kuluja. Käyttämilläni passiivisilla osakerahastoilla kokonaiskulut ovat noin 0,5% vuodessa, kun taas useimmilla aktiivirahastoilla ne ovat vähintään 2%. Jos oletettu tuotto on noin 8% vuodessa, syövät siis aktiivirahaston kulut neljänneksen tuotoista! Juuri kulujen takia suosin passiivisia rahastoja; tarvitsen erittäin painavat syyt sijoittaakseni aktiiviseen rahastoon.


2. Osakepainon on oltava korkea

Viimeisen sadan vuoden aikana osakkeet ovat tuottaneet parhaiten kaikista sijoitusmuodoista. Osakesijoittamisessa on toki huomattavia riskejä, mutta kuten sijoittamisessa yleensä, riski ja tuotto kulkevat käsi kädessä. Menneet tuotot eivät tietenkään takaa tulevia tuottoja, mutta en näe että olisi olemassa parempiakaan sijoitusvaihtoehtoja kuin osakkeet. Lisäksi osakkeet ja osakerahastot ovat erittäin likvidejä, joten sijoitukset on helppo muuttaa rahaksi milloin tahansa. Pitkällä tähtäimellä eri sijoitusten painotuksella on suurin vaikutus tuottoihin, joten siksi minun kannattaa painottaa osakesijoituksia, sillä ne todennäköisesti tulevat tuottamaan parhaiten. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että salkkuni koostuisi pelkästään osakkeista; korkosijoituksilla on salkkua tasapainottava rooli.


3. Suosin kasvuosuuksia verotussyistä

Suomessa osinkoja verotetaan pääomatulona: rahastoista maksetuista osingoista veroa menee 28%. Rahaston itse ei kuitenkaan tarvitse maksaa osingoista veroja, joten jos osingot sijoitetaan rahastoon uudelleen, verot maksetaan vasta myyntivaiheessa. Tällöin osinkotuotto kasvaa lyhentämättömänä korkoa, ja vaikutus on pitkällä tähtäimellä huomattava. Verrataan 10000 euron sijoitusta saman rahaston tuotto-osuuteen ja kasvuosuuteen. Tässä laskelmassa oletetaan arvonnousuksi 7%, ja lisäksi vielä osinkotuotoksi 3%. Kasvuosuudessa osinkotuotot käytetään suoraan osakeostoihin, joten rahasto tuottaa siis vuodessa 10%. Tuotto-osuudesta saadut osingot verojen jälkeen sijoitetaan takaisin rahastoon, jolloin osinkotuottoa saadaan efektiivisesti (1-0,28)*3% = 2,16%. Tuotto-osuus tuottaa täten vuodessa yhteensä 9,16%. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan että kuluja ei ole. Kymmenen vuoden sijoitusajalla tulokset ovat seuraavanlaisia:

Kasvuosuuden arvo on kymmenen vuoden jälkeen (1,1)^10*10000 = 25937,43 euroa
Tuotto-osuuden arvo on kymmenen vuoden jälkeen (1,0916)^10*10000 = 24023,44 euroa

Jos osuudet nyt myytäisiin, maksetaan tuotosta 28% veroa, eli veroa menisi

kasvuosuudesta 0,28 * (25937,43 - 10000) = 4462,48 euroa
tuotto-osuudesta 0,28 * (24023,44 - 10000) = 3926,56 euroa

Täten käteen jäisi

kasvuosuudesta 25937,43 - 4462,48 = 21474,95 euroa
tuotto-osuudesta 24023,44 - 3926,56 = 20096,88 euroa

Tuottoeroksi tulee 21474,95 - 20096,88 = 1378,07 euroa, mikä on lähes 14% alkupääomasta!


4. Käytän ajallista hajautusta

Ajallista hajautusta käytän suurimmaksi osaksi käytännön syistä: sijoitan aina osan kuukausituloistani rahastoihin, eikä minulla siten sen suurempia käteisvaroja pääse syntymään. Jos kuitenkin jostain syystä saisin suurehkon summan rahaa, en sijoittaisi kaikkea suoraan osakerahastoihin, vaan vähentäisin riskiä hajauttamalla ostot useaan eri osaan. Tällä tavalla menetän teoriassa pienen osan tuotoista, mutta vähennän sijoituksen volatiliteettiä huomattavasti. Sijoittamalla aina määrätyn summan kuukaudessa estän myös itseäni yrittämästä ajoittaa markkinoita, ja ostan automaattisesti suuremman määrän rahasto-osuuksia kun hinnat ovat alhalla.


5. En menetä yöuniani sijoitusteni takia

Raha ja sijoittaminen ovat vain pieni osa elämääni. Jos jossain vaiheessa huomaan, että sijoituksieni arvonvaihtelu rupeaa vaivaamaan minua päivittäisessä elämässä, aion vähentää riskiä tuottojen kustannuksella. Yöuneni ovat tulevia tuottoja tärkeämpiä. Tästä syystä en siis valitse itselleni kaikkein riskipitoisinta salkkua, vaan ymmärrän että olen pohjimmiltani riskiä karttava, ja en siitä syystä painota kaikkein riskipitoisimpia sijoituksia liikaa.



Lyhyt yhteenveto:

Sijoitan ainoastaan passiivisiin rahastoihin
- Kulut ovat pitkäaikaisessa sijoittamisessa erittäin tärkeässä osassa
Osakepainon on oltava korkea
- Sijoitusallokaatio on tuottoihin eniten vaikuttava asia pitkällä tähtäimellä
Suosin kasvuosuuksia verotussyistä
- Tuottoero on huomattava verrattuna tuotto-osuuksiin
Käytän ajallista hajautusta
- Riskit vähenevät huomattavasti
En menetä yöuniani sijoitusteni takia
- Raha on vain osa elämää


Seuraamalla näitä sääntöjä uskon että sijoitukseni tulevat tuottamaan hyvin. Lisäksi kun nyt olen sääntöni julkaissut, kynnys olla seuraamatta niitä on huomattavasti korkeampi :)

Sijoitushistoriani

Ensimmäisen opiskeluvuoteni jälkeen sain hyvän kesätyöpaikan josta rahaa jäi mukavasti säästöönkin. En kuitenkaan oikein tiennyt mihin sijoittaisin rahani, joten ne jäivät pitkäksi aikaa makaamaan säästötililleni, mitättömällä korolla luonnollisesti. Luonteeltani olen riskejä karttava, joten osakesijoittaminen tuntui minusta liian vaikealta ja pelottavalta. Ajattelin myös että rahat on hyvä pitää tilillä pahan päivän varalta, jos niitä vaikka sattuisi yllättäen tarvitsemaan.

Pystyin jatkamaan kesätyöpaikassani osa-aikaisena myös lukukausien aikana, joten tuloni ylittivät selvästi menoni. Lopulta tajusin että rahojen makuuttaminen matalakorkoisella pankkitilillä ei ole kannattavaa. Osake- ja rahastosijoittamisesta en edelleenkään tajunnut juuri mitään, joten valitsin sijoituskohteeksi määräaikaistalletukset. Niitä käytin puolentoista vuoden ajan, kuuden kuukauden jaksoissa.

Syksyllä 2008 olin jo saanut rahaa mukavasti säästöön, ja uutisissa oli lähes joka päivä juttuja Yhdysvaltain talousvaikeuksista. Osakekurssit tuntuivat menevän lähes kohtisuoraan alaspäin, mikä herätti kiinnostukseni sijoittamiseen. Ahmin netistä tietoa pörssimarkkinoista, ja mietin jo miten odotan vielä hetken aikaa laskun jatkumista ja sijoitan sitten rahani osakkeisiin. Syvennyttyäni asiaan hieman enemmän tajusin kuitenkin että markkinoiden ajoittaminen ei tule minulta koskaan onnistumaan, ja minulla ei ollut mitään hajua mihin yrityksiin sijoittaisin. Siirsin katseeni rahastosijoittamiseen, ja avasin samalla itselleni arvo-osuustilin.

Samalla kun hain tietoa osakerahastoista, huomasin että voisin sijoittaa osan rahoistani lyhyen koron rahastoon määräaikaistalletusten sijasta. Tällöin varani on lunastettavissa milloin tahansa, ja pääoma on lähes yhtä turvattu kuin määräaikaistalletuksissakin, kunhan vain valitsisin oikean rahaston. Siirsin suuren osan käteissäästöistäni rahamarkkinarahastoon ja päätin tämän olevan minun ns. hätärahastoni. Samalla aikaa tein myös ensimmäisen rahasto-ostokseni; päätin sijoittaa OMXH25-indeksiosuusrahastoon. Rupesin myös tekemään pieniä kuukausittaisia sijoituksia Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin osakerahastoihin.

Työpaikka oli tässä välissä jo ehtinyt vaihtua, mutta tuloja oli kuitenkin sen verran että pystyin lähes kuukausittain laittamaan rahaa säästöön aina kevääseen 2010 asti. Minulla ei kuitenkaan ollut mitään sen suurempaa sijoitussuunnitelmaa; jos rahaa jonain kuukautena oli enemmän, sijoitin enemmän. Jonain kuukausina en taas sijoittanut ollenkaan. Päätin myös luopua OMXH25-indeksiosuuksistani ja sijoittaa nekin rahat ”normaaleihin” rahastoihin.

Kuluvana keväänä en moneen kuukauteen säästänyt rahaa ollenkaan. Yllättäviä menoja tuntui tulevan joka kuukausi, ja asiaa kummemmin ajattelematta käytin kaikki tuloni kun ne sain. En kuitenkaan onneksi ruvennut säästöjäni käyttämään. Saatuani hyvän kesätyön rupesin taas miettimään sijoittamista tarkemmin, ja tajusin että olisin hyvin voinut myös keväällä sijoittaa rahojani niiden tuhlaamisen sijasta. Päätin ruveta hallitsemaan talouttani tarkemmin ja tein ensimmäisen oikean sijoitussuunnitelman. Laitan aina heti palkan saatuani osan rahoista sivuun, ja sijoitan ne osakerahastoihin (maksan siis itselleni ensin). Kesällä tulen tekemään isompia sijoituksia, ja työtilanteestani riippuen pystyn toivon mukaan jatkamaan säästämistä myös syksyllä.

Onnekseni olen osittain vahingossa ajautunut hyvälle sijoittamispolulle: olen sijoittanut ainoastaan passiivisiin rahastoihin, ja olen tähän asti pystynyt olemaan seuraamatta sijoituksiani päivittäin, joten osakekurssien heilumiset eivät päivittäiseen elämääni vaikuta vaikka riskejä karttava olenkin. Nyt kun olen tarkemmin perehtynyt säästämiseen ja sijoittamiseen olen vakuuttunut että tulen myös tällä polulla pysymään.

Tulen seuraavissa kirjoituksissani esittelemään tarkemmin säästämis- ja sijoitussuunnitelmaani ja salkkuni sisältöä, sekä syventymään yleisemmin sijoitusfilosofiaani.

Kuka, miksi ja miten?

Minulle rahan säästäminen ei ole koskaan ollut suuri ongelma, se on tapahtunut melkein luonnostaan. Pelkäsin pitkään osakesijoittamista niiden sisältämien riskien takia, mutta lopulta tajusin että turha niitä säästettyjä rahoja on pankkitilillä makuuttaa. Rupesin tutkimaan eri sijoitusvaihtoehtoja, ja kun sain selvitettyä itselleni miten pitkällä tähtäimellä haluan sijoittaa, tajusin että osakkeet ovat ainoa oikea vaihtoehto minulle.


Tämä blogi tulee seuraamaan matkaani sijoittajana. Pitkän tähtäimen tavoitteenani on taloudellinen riippumattomuus, mutta ensisijaisesti haluan vain turvata selustani esimerkiksi työttömyysjaksojen aikana. Pysyäkseni motivoituneena olen asettanut itselleni välitavoitteita, joista tulen jatkossa kertomaan.

Kuten blogin nimi vihjaa, en yritä ajoittaa markkinoita enkä poimia osakkeita, vaan tyydyn passiiviseen rahastosijoittamiseen. Minulla ei riitä aikaa eikä halua syventyä useiden eri yritysten tilanteisiin, enkä usko että se toisi minulle parempia tuottojakaan. Haluan että rahani tuottaa minulle lisää rahaa ilman että minun tarvitsee siihen paneutua. Täten voin kohdistaa voimavarani opiskeluun, työhön ja harrastuksiin.

Olen nyt reilu parikymppinen opiskelija. Teen mahdollisuuksien mukaan töitä opiskelujen ohella, mutta tuloni eivät ole mitenkään vakaat. Tästä syystä en välttämättä pysty joka kuukausi lisäämään sijoituksiani, mutta toivon mukaan saan kuitenkin säästettyä tarpeeksi pysyäkseni tavoitteissani.

Tulen seuraavissa kirjoituksissani käsittelemään tarkemmin sijoitushistoriaani, strategiaani sekä tavoitteitani.

Matka vaurauteen tulee olemaan pitkä, mutta toivon mukaan mielenkiintoinen ja antoisa!