Salkkukatsaus - elokuu 2010

Kesä on loppumaisillaan, joten on elokuun salkkukatsauksen aika. Elokuun aikana sijoitin, kuten heinäkuussakin, 600 euroa. Pystyn vielä syyskuussakin sijoittamaan kesätyöpalkastani reilusti, joten säästötavoitteet ylittyvät reilusti.

Salkun arvo on nyt 7129,42 €, joten matkaa vuoden 2010 tavoitteeseen on enää 6,38 €! Täten tavoite tulee lähes varmasti ylittymään, ellei nyt nähdä syksyn 2008 tapaista romahdusta. Viime kuusta salkun arvo on noussut 498,15 €, eli 7,5 %. Sijoituksista on nyt 15 % koroissa ja 85 % osakkeissa. Tarkempi erittely näkyy alla olevassa kuvassa.


Olen tässä kuussa painottanut enemmän Eurooppa-rahastoa kuin Aasia- ja Pohjois-Amerikka-rahastoja. Tämä siksi, että Yhdysvaltojen sekä Japanin paino ovat nyt salkussa melko suuret. Suuria muutoksia ei kuitenkaan ole maakohtaisissa painotuksissa tapahtunut, Yhdysvallat muodstaa vieläkin 33 % salkusta. Japanin paino on 16 %, ja Iso-Britannian 10 %. Alla olevassa kuvassa näkyy kymmenen eniten painotetun maan sijoituspaino:


Syyskuussa aion aloittaa sijoitukset kehittyville markkinoille Seligsonin uuden rahaston kautta. Tavoitteenani on ensisijaisesti nostaa kehittyvien markkinoiden paino noin 35 prosenttiin, joten sijoitukseni tulevat ainakin syyskuussa painottumaan vahvasti kehittyvien markkinoiden rahastoon. Tämä rahasto sisältää sijoituksia myös esim. Etelä-Koreaan, joten aion hieman vähentää sijoituksiani Aasia-rahastoon.

Tavoitteenani on syyskuussa sijoittaa 1000 euroa. Tämän pitäisi olla mahdollista, sillä käytettävissäni on sekä elokuun palkka kesätöistä, että syyskuun opintotuki. Tulen myös todennäköisesti tekemään töitä syksyn aikana, joten minun ei tarvitse juurikaan säästää kesätyörahojani syksyä varten.

Luo oma indeksilaina

Pankit saattavat nykyään tarjota määräaikaistalletuksen tai korkorahastosijoituksen vaihtoehtona indeksilainaa. Indeksilainassa lainaat pankille rahasi, ja pankki lupaa maksaa pääoman takaisin lainan eräännyttyä. Korkoa ei luvata, vaan lainan tuotto riippuu siitä, mihin pankki lainarahasi sijoittaa, ja miten kyseiset sijoitukset menestyvät. Indeksilainan ehdot ovat usein monimutkaisia, ja kulut saattavat olla erittäin korkeita. Lisäksi lainan myyjä ei välttämättä ole lainan myöntäjä, joten saattaa olla vaikeata selvittää, onko itse lainan myöntäjä luotettava ja vakavarainen (eikä esimerkiksi Lehman Brothers). Indeksilainaan sijoitettua pääomaa ei myöskään välttämättä pysty lunastamaan kesken lainakauden.

Mielestäni indeksilainat ovat vain pankkien tapa rahastaa asiakkaitaan. Jos haluat turvata pääomasi esim. viideksi vuodeksi, voit indeksilainan sijasta esimerkiksi tehdä viiden vuoden määräaikaistalletuksen, tai vaikkapa viisi vuoden määräaikaistalletusta peräkkäin. Tällöin pääoma on varmasti turvassa, ja lisäksi korkotuotto on taattu.

Mikäli haluat myös mahdollisuuden suurempiin tuottoihin, voit jakaa sijoitettavan summan eri rahastoihin. Otetaan esimerkki: Sijoitettavana on 10 000 €, ja sijoitusaika on viisi vuotta. Haluat olla varma siitä, että sijoituksesi arvo on viiden vuoden päästä vähintään 10 000 €. Tällä hetkellä voi olettaa saavansa noin 1 % vuosituoton rahamarkkinarahastosta, joten jos sijoitat 10 000 / (1.01^5) = 9515 € rahamarkkinarahastoon, sijoituksen arvo pitäisi viiden vuoden päästä olla 10 000 €. Loput rahat, 485 €, voit sitten sijoittaa esimerkiksi johonkin passiiviseen osakerahastoon. Osakesijoitusten arvo voi heilua voimakkaasti, mutta vaikka ne vastoin kaikkia todennäköisyyksiä menettäisivät arvonsa täysin, on sinulla kuitenkin rahamarkkinarahastosijoituksen takia tallessa 10 000 € viiden vuoden jälkeen. Toisaalta osakerahastosijoituksen arvo voi myös kaksinkertaistua, jolloin sinulla olisikin viiden vuoden jälkeen lähes 11 000 €.

Oman indeksilainan luominen ei siis ole vaikeaa, ja sijoittamalla rahat passiivisiin rahastoihin, pysyvät myös kulut kurissa. Lisäksi sijoitus on realisoitavissa milloin tahansa, ja voit räätälöidä sen täysin omien tarpeittesi mukaan. Jos siis harkitset indeksilainaa, luo se itse!

Mielipiteeni blogilla tienaamisesta

Sain lopullisen sysäyksen tämän artikkelin kirjoittamiseen eilen, kun Kohti taloudellista riippumattomuutta-blogin pitäjä julkisti tavan saada tietää hänen satelliittisijoituksensa. Sijoitukset saa tietoonsa lähettämällä maksullisen tekstiviestin tiettyyn numeroon. Itse en suuremmin asiaan reagoinut, mutta kirjoitus sai melko kärkkäitä kommentteja. Joidenkin mielestä tällainen ei ollenkaan sovi KTR-blogiin, ja sanoivat sen hyvin selkeästi. Valitettavasti tämä on johtanut siihen, että KTR-blogi jää tauolle.

Tietyistä kommenteista paistoi hyvin selkeästi läpi, että blogilla tienaaminen ei ole hyväksyttävää. Kuulemma koko blogista oli tullut pelkää taloudellisen hyödyn tavoittelua. Mielestäni näin ei KTR-blogin kohdalla todellakaan ole, ja uskonkin, että uudistuksen vastustaminen johtuu periaatteellisista syistä. Blogilla tienaaminen on siis selkeästi joidenkin mielestä väärin.

Itse en tätä ymmärrä ollenkaan. Miksi ei blogin pitäjä saisi hakea siitä tuloja? Eivät blogissa olevat mainokset tai maksulliset palvelut ole keneltäkään pois. Mitään tuotteita ei ole pakko ostaa, ja mainoksetkaan tuskin paljoa häiritsevät (jos ne on järkevästi sijoiteltu). Se, että kirjoittaja tienaa blogillaan, ei maksa sinulle henkilökohtaisesti yhtään mitään. Lisäksi motivaatio kirjoittamiseen on todennäköisesti korkeampi, jos siitä saa muutakin kuin hikeä näppäimistölle. Voin ymmärtää närkästyksen, jos jostain blogista tulee pelkkä (omien tai muiden) tuotteiden mainosikkuna, mutta toisaalta tällaista blogia ei tietenkään ole pakko lukea. Tällaisella blogilla tuskin lukijoita riittää pitkään muutenkaan. Niin kauan kun ydinmateriaali on kunnossa, saa minusta blogissa vapaasti olla esillä mainoksia ja tuotteita.

Olen itse, kuten todella moni muu, tottunut siihen, että netissä lähes kaikki on ilmaista. En kuitenkaan valita, jos joku haluaa rahaa tuotteestaan tai palvelustaan. Siihen heillä on täysi oikeus, ja minun ei ole pakko käyttää mitään palvelua, jota en halua. Mainosten lisääminen ja omien tuotteiden myyminen ei mitenkään vähennä blogin riippumattomuutta. Vielä vähemmän se on sinulta pois. Lopetetaan siis turha valittaminen!

Oletko samaa mieltä? Täysin eri mieltä? Kirjoita kommenttiin oma mielipiteesi! Voit myös antaa palautetta (haukkuja, kiitosta) sähköpostitse osoitteeseen passiivinensijoittaja@gmail.com.

Automatisoi sijoittamisesi

Mikko on kolmekymppinen automekaanikko. Mikon palkka on melko hyvä, mutta kaksi autoa syövät suuren osan Mikon kuukausittaisista tuloista. Lisäksi hän käy mielellään ulkona syömässä, ja pitää tietotekniikasta. Rahaa riittää juuri ja juuri kuun loppuun, eikä mitään jää säästöön. Välillä Mikko joutuu turvautumaan luottokorttiin, jos jompikumpi autoista vaatii korjausta ja palkka on jo mennyt esimerkiksi uuden puhelimen ostoon. Hän tietää, että pitäisi kuluttaa vähemmän kuin tienaa, mutta ei tunnu onnistuvan asian toteuttamisessa millään. Lopulta hän nielee ylpeytensä ja pyytää kaveriltaan Laurilta apua.

Lauri on myöskin kolmekymppinen, ja työskentelee luokanopettajana. Hän on sijoittanut osakkeisiin jo vuosia, ja sijoitukset ovat tuottaneet melko hyvin. Lauri kertoo Mikolle säästämisestä ja osakkeista kaiken, minkä hän suinkin vain keksii, ja auttaa Mikkoa avaamaan arvo-osuustilin. Mikko tuntee nyt tietävänsä kaiken tarpeellisen sijoittamisesta, ja tekee parin seuraavan kuukauden aikana muutamia osakeostoja. Tämän jälkeen sijoitukset kuitenkin jäävät tekemättä, milloin mistäkin syystä. Lopulta toinen Mikon autoista hajoaa, ja hän myy sijoituksensa rahoittaakseen auton korjauksen. Mikko on palannut lähtöruutuun.

Mikä meni vikaan? Mikko tietää, että säästäminen kannattaa, ja sai ystävältään tietoa, miten sijoittaa osakkeisiin järkevästi. Lauri jopa kertoi hänelle vakuuttavasti korkoa korolle-efektistä. Kuitenkaan Mikko ei kyennyt tekemään sijoituksia muutamaa kuukautta pitempään.

Ongelmana ei ole tiedon puute, vaan automaation puute. On aina helppo jättää sijoitukset tekemättä, jos ne joutuu itse tekemään aktiivisesti. Rahaa saattaa juuri silloin tarvita johonkin muuhun. Jopa pelkkä rahan siirtäminen arvo-osuustilille voi olla riittävä psykologinen este sijoituksien tekemiseen. Täten ainoa vaihtoehto on siis sijoittamisen automatisoiminen. Aseta verkkopankkisi tekemään kuukausittaiset sijoitukset edullisiin passiivisiin rahastoihin aina palkan tultua. Täten sinun ei tarvitse itse tehdä mitään sijoituksiesi eteen, etkä myöskään pysty käyttämään tätä rahaa muuhun. Lisäksi tällä tavalla tulee automaattisesti hajautettua sijoituksia ajallisesti, eikä markkinoiden ajoittamista tule yritettyä.

Älä ole Mikko. Automatisoi sijoittamisesi.

Kannattaako asuntolainaa lyhentää koron ollessa korkea vai matala?

Asuntolainan aikainen lyhentäminen on varma tapa lisätä varallisuuttaan. Korkojen ollessa matalalla tasolla ovat monien kuukausittaiset lyhennyssummat pienentyneet, ja täten lisää rahaa on vapautunut. Nämä rahat voi laittaa ylimääräisiin asuntolainan lyhennyksiin, jolloin joutuu maksamaan vähemmän korkoa seuraavan lyhennyksen yhteydessä. Täten asuntolainan saa maksettua aiemmin pois, ja säästää samalla rahaa. On luonnollista ajatella, että korkotason ollessa matala kannattaa tehdä mahdollisimman paljon ylimääräisiä lyhennyksiä, sillä korkokulujen ollessa pieniä pystyy lainapääomaa pienentämään nopeasti. Toisaalta, jos korot ovat korkeat, säästetään ylimääräisen lyhennyksen takia korkokuluissa enemmän kuin jos korot ovat matalat. Milloin siis kannattaa tehdä ylimääräisiä asuntolainalyhennyksiä?

Vastauksen saamiseksi voimme suorittaa muutamia laskelmia. Oletetaan, että maksettavana on 100 000 euron asuntolaina. Asuntolainasta maksetaan joka kuukausi korot, ja lisäksi lyhennetään lainapääomaa 500 eurolla. Täten lainan maksaminen kestää 200 kuukautta riippumatta korkotasosta. Lainan vuosikoron ollessa 6 % ovat lainan kokonaiskustannukset 148 918 €, mutta jos tehdään heti ensimmäisen lainanlyhennyksen yhteydessä ylimääräinen 500 euron lyhennys, jää maksettavaksi 147 934 €, eli säästöä syntyy 984 €. Jos taas lainakorko on 3 %, ovat kokonaiskustannukset 124 786 €, ja jos tehdään heti aluksi 500 euron ylimääräinen lyhennys, ovat kustannukset 124 040 €, joten säästö on 746 €. Täten voidaan todeta, että mitä korkeampi korko, sitä kannattavampaa on tehdä ylimääräinen lyhennys. Ylimäärinen lyhennys kannattaa myös tehdä mahdollisimman aikaisin, sillä jos sen tekee vasta 100. kuukauden kohdalla, syntyy säästöä 6 % korolla 240 €, ja 3 % korolla ainoastaan 122 €.

Useimmiten korko ei kuitenkaan tule pysymään samana koko lainan aikana, joten on syytä tehdä laskelmia myös vaihtuvalle korolle. Alla olevassa taulukossa on listattu säästetty rahamäärä eri korkokehityksillä. Taulukossa 3 -> 6 % tarkoittaa, että vuosikorko on 100 ensimmäisen kuukauden aikana 3 %, ja sitten 6 %. 3-4-5-6 % tarkoittaa, että korko on 50 ensimmäisen kuukauden aikana 3 %, seuraavan 50 % aikana 4 %, sitten 5 % ja lopuksi 50 viimeisen kuukauden aikana 6 %.






Taulukkoa tarkastelemalla huomaataan, että lainakoron ollessa korkea lainan alkupuolella, tulee laina kalliimmaksi kuin jos korko olisi korkea lainan loppupuolella. Toisaalta huomataan myös, että ylimääräisiä lyhennyksiä tehdessä säästettyyn summaan vaikuttaa ainoastaan vuosikoron keskiarvo. Ei ole väliä, onko korko ensin korkea vai matala. Esimerkiksi ylimääräinen lyhennys lainan alussa antaa saman säästön lainoille 3-4-5-6 % ja 6-5-4-3 %, vaikka ensin mainittu laina on muuten noin 10 000 € halvempi. (Säästö ei ole täsmälleen sama, mutta ero on minimaalinen. Taulukolla ei tietenkään sinänsä ole mitään matemaattista todistusarvoa, joten asiaa pitäisi tutkia tarkemmin. Palaan asiaan kun olen sen tehnyt).

Ylimääräinen lainalyhennys säästää siis enemmän, mitä korkeampi korko lainalla tulee jatkossa olemaan. Ei kuitenkaan kannata odottaa korkeampaa korkoa ennen kuin lyhennyksen tekee, sillä mitä aiemmin lainaa lyhentää, sitä enemmän säästää (tämä siis jos ei oteta huomioon muita sijoitusvaihtoehtoja). Lyhyesti: Jos aiot tehdä ylimääräisiä lainalyhennyksiä, tee ne nyt.

Tarvittava pääoma taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi

Koska tavoitteenani on, kuten monilla blogaajakollegoillani, taloudellinen riippumattomuus, lienee järkevää laskea kuinka suuren pääoman siihen tarvitsisin. Taloudellinen riippumattomuus ei kuitenkaan tarkoita minulle kituuttamista mahdollisimman pienellä summalla, joten laskenkin tarvittavan pääoman niin, että pystyn elämään sillä mukavasti. Arvioin, että itselleni 1 500 euron nettotulot kuukaudessa riittää.

Tällöin sijoitusteni pitää siis tuottaa minulle nettona 12 * 1 500 = 18 000 euroa vuodessa, mikä pääomaveron ollessa 28 % tarkoittaa bruttona 25 000 euron vuosituottoa. Koska haluan pystyä elämään pääomani avulla lopun elämääni samalla tulotasolla, voin kuluttaa siitä ainoastaan inflaation ylittävän tuoton. Kuluttamalla enemmän elintasoni laskisi vuosi vuodelta, ja pääoma saattaisi loppua kesken. Jos esimerkiksi oletetaan vuosi-inflaatioksi 3 % ja sijoitusten vuosituotoksi 8 %, tarvitsen taloudelliseen riippumattomuuteen tällä hetkellä tasan 500 000 euroa. Ei kuitenkaan riitä, että pystyn säästämään tämän summan esimerkiksi 25 vuodessa, koska vaikka saisinkin silloin käteen 18 000 euroa vuodessa, ei se enää ostovoimaltaan vastaa 18 000 euroa vuodessa juuri nyt. Täten myös vaadittava pääoma nousee vuosittain inflaation verran. Alla olevassa taulukossa näkyy tarvittava rahamäärä eri inflaatio- ja tuottoprosenteilla:




Huomataan, että 25 vuoden päästä tarvitsisin 3 % inflaatiolla ja 8 % tuotolla yli miljoonan euron pääoman. Tämän saavuttaminen sijoittamalla vaatisi, että sijoittaisin reilut 1 100 euroa joka kuukausi, ja nostaisin sijoitukseni määrää vuosittain inflaation verran. Tällaisia summa en todennäköisesti pysty sijoittamaan palkkatyötä tekemällä, joten vaihtoehdoiksi jää tulojen lisääminen muilla tavoilla tai kuukausittaisesta nettotulosta tinkiminen.

Vaikka taloudellinen riippumattomuus vaikuttaakin tämän laskelman perusteella vaikelta saavuttaa, en kuitenkaan aio heittää kirvestä kaivoon. Tässä laskelmassa ei esimerkiksi ole laskettu ollenkaan eläkkeen varaan, joten käytännössä taloudellinen riippumattomuus on todennäköisesti saavutettavissa huomattavasti pienemmällä summalla. Lisäksi sijoittaminen mahdollistaa myös lopputilin ottamisen epämieluistasta työstä, ilman että toimeentuloaan tarvitsee miettiä heti. Vaikka en lopullista taloudellista riippumattomuutta saavuttaisikaan, lisää sijoitettu pääoma kuitenkin elämän joustavuutta huomattavasti.

Lopuksi vielä muutama linkki vastaaviin kirjoituksiin muissa blogeissa:

Taloudellinen riippumattomuus - paljonko tarvitaan?
Paljonko on riittävästi?
Kuinka suuri sijoitusomaisuus tarvitaan taloudelliseen riippumattomuuteen?

Lyhyt vai pitkä asuntolaina?

Asunnon ostamisen ehdoton edellytys on tietenkin rahoituksen löytyminen. Suurimmalle osalle ihmisistä tämä tarkoittaa asuntolainan ottamista. Laina pitää tietenkin mitoittaa omien tulojensa mukaan, ja esimerkiksi laina-aikaa pidentämällä voi kuukausittaista lyhennystä pienentää. Toisaalta, lyhyemmällä laina-ajalla joutuu maksamaan korkoja huomattavasti vähemmän. Täten on luonnollista kuvitella, että kannattaa ottaa mahdollisimman lyhyt laina säästääkseen rahaa. Asia ei kuitenkaan välttämättä ole näin!

Pitkällä tähtäimellä osakesijoitusten tuotto on todennäköisesti korkeampi kuin korkosijoitusten tuotto, eli toisin sanoen osakesijoitusten tuotto on korkeampi kuin viitekorkojen tuotto. Tämä siis tarkoittaa sitä, että niin kauan kuin osakesijoitusten tuotto on korkeampi kuin asuntolainan korko, kannattaa ylimääräinen raha mielummin sijoittaa osakkeisiin kuin asuntolainan lyhennyksiin. Valaistaan asiaa esimerkillä: Oletetaan, että otetaan 100 000 euron asuntolaina, jonka korko on 3 %. Oletetaan, että asunnon arvo nousee 2 % vuodessa, ja että osakesijoitukset tuottavat 8 % vuodessa. Yksinkertaisuuden vuoksi oletetaan näiden tuottojen (ja korkojen) pysyvän samana koko ajan. Vertaillaan sitten viittä eri laina-aikaa: 10, 15, 20, 25 ja 30 vuotta. Lyhennykset ja sijoitukset tapahtuvat seuraavasti: lainan lyhennykseen ja sijoituksiin on aina käytettävissä sama rahamäärä, 966 euroa kuukaudessa. 10 vuoden lainaa lyhennetään koko rahamäärällä, ja kun laina on maksettu, sijoitetaan kaikki rahat osakkeisiin. Muita lainoja lyhennetään pienemmällä summalla, ja ylijäänyt raha sijoitetaan osakkeisiin. Täten osakesijoittaminen aloitetaan muiden lainojen kohdalla heti ensimmäisenä vuonna, sitä suuremmalla summalla mitä pitempi laina on kyseessä (pidemmällä lainalla on tietenkin pienempi kuukasilyhennys). Kun laina on maksettu pois, laitetaan aina kaikki rahat osakesijoituksiin. Korkojen verovähennystä ei ole laskelmassa otettu huomioon. Lopputulos on seuraavanlainen:


10 vuoden laina-ajalla varallisuutta, sekä osake- että asuntovarallisuutta, on kertynyt 30 vuoden jälkeen 711 608 euroa, kun taas 30 vuoden laina-ajalla sitä on kertynyt peräti 920 649 euroa, joten eroa syntyy 30 vuodessa yli 200 000 euroa! Huomataan siis, että mitä pidempi laina-aika, sitä suuremmaksi kasvaa varallisuus. Syy tähän on tietenkin se, että pidemmällä laina-ajalla ehtivät osakesijoitukset kasvaa korkoa pitempään kuin lyhyemmällä laina-ajalla. Itse asiassa jos vain olisi mahdollista, olisi pitkällä tähtäimellä kannattavinta maksaa pelkät korot lainasta. Tällöin varallisuutta olisi 30 vuoden kuluttua 941 635 euroa.

Laskelmaa voi käyttää hyväkseen, vaikka olisi asuntolainan jo ottanut. Jos saa käyttöönsä lisää rahaa, ja korot ovat matalia, ei välttämättä kannata tehdä ylimääräisiä lainalyhennyksiä, vaan mielummin tehdä osakesijoituksia. Tämä todennäköisesti tuottaa pitkällä tähtäimellä paremmin. On toki huomattava, että on tietyllä tavalla riskipitoisempaa ottaa pitkä asuntolaina kuin ottaa lyhyt. Mikään ei takaa, että osakesijoitukset tulevat tuottamaan enemmän kuin asuntolainan korko, mutta asuntolainan lyhentäminen puolestaan on varma tapa kohottaa varallisuuttaan.

Yhteenvetona voi siis todeta, että lainaa ei kannata lyhentää, jos saa rahoillensa parempaa tuottoa muualla. Tämä tietenkin ei päde ainoastaan asuntolainaan, vaan myös esimerkiksi opintolainaan. Toki, jos sinulle on tärkeätä saada asunto omistukseesi mahdollisimman nopeasti, kannattaa asuntolainaa lyhentää enemmän. Parempihan sitä toki on laittaa ylimääräiset roponsa lainan lyhennyksiin kuin turhaan kulutukseen! Älä kuitenkaan välittömästi laita kaikkia ylimääräisiä rahojasi asuntolainan lyhennyksiin miettimättä muita vaihtoehtoja.

Passiivinen sijoittaminen, osa 2: Käytäntö

Tämä artikkeli on toinen osa kaksiosaisesta passiivista sijoittamista käsittelevästä artikkelisarjasta. Ensimmäinen osa luettavissa täällä.

Artikkelisarjan ensimmäinen osa käsitteli passiivisen sijoittamisen teoriaa, eli lyhyesti sanottuna miksi passiivinen sijoittaminen kannattaa. Tämä artikkeli tulee kertomaan, miten ylipäätään voi sijoittaa passiivisesti, ja mitä erilaisia vaihtoehtoja piensijoittajalla on.

Indeksirahasto vai indeksiosuusrahasto?

Jos et ole aiemmin sijoittanut, ja haluat mahdollisimman helposti päästä alkuun sijoitusurallasi, on helpointa sijoittaa rahat indeksirahastoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että siirrät rahaa omalta tililtäsi jonkun rahaston tilille, ja rahasto sijoittaa sitten puolestasi rahat osakkeisiin (tai muihin instrumentteihin riippuen rahastosta). Lähes jokainen pankki tarjoaa rahastoja asiakkailleen, mutta yleensä passiivisia rahastoja on tarjolla vain suursijoittajille. Itse sijoitankin säännöllisesti Seligsonin rahastoihin; minimisijoitus niihin on 1 €, eikä kiinteitä merkintäkuluja ole. Täten alkuun pääsee pienelläkin summalla.

Toinen vaihtoehto sijoittaa passiivisesti on ostaa indeksiosuusrahastoja, eli ETF:iä (Exchange traded fund). Indeksiosuusrahasto eroaa indeksirahastosta siten, että indeksiosuusrahastolla käydään kauppaa pörssissä aivan kuten osakkeilla. Ostaaksesi indeksiosuusrahastoja sinun pitää avata arvo-osuustili. Tämän voit tehdä omassa pankissasi, tai vaihtoehtoisesti käyttää jotain nettivälittäjää, esimerkiksi Nordnetiä. Hintoja kannattaa vertailla, sillä pieniltäkin tuntuvat hintaerot saattavat pitkällä tähtäimellä olla merkittäviä. Indeksiosuusrahastoilla on yleensä pienemmät hallinnointikulut kuin indeksirahastoilla, mutta toisaalta indeksiosuusrahastoja ostaessa joutuu maksamaan kaupankäyntikuluja osakevälittäjälle. Tämän takia kovin pieniä summia ei kannata indeksiosuusrahastoihin sijoittaa kerralla, joten indeksirahastot sopivat yleensä kuukausittaiseen säästämiseen paremmin.

Monilla indeksirahastoilla on kahdenlaisia osuuksia: kasvu- ja tuotto-osuuksia. Kasvuosuuksissa rahaston saamat osingot sijoitetaan uudelleen, kun taas tuotto-osuudet maksavat osingon ulos joka vuosi. Täten kasvuosuuksissa osingot kasvavat täysimääräisesti korkoa, kun taas tuotto-osuuksissa verottaja vie osan välistä. Esimerkkilaskelma kasvu- ja tuotto-osuuksien erosta löytyy artikkelista Sijoittamisstrategiani, kohdasta 3. Useimmat indeksiosuusrahastot maksavat osinkoa joka vuosi, mutta on myös olemassa osingot uudelleensijoittavia ETF:iä.

Kumpi sitten kannattaa valita, indeksirahasto vai indeksiosuusrahasto? Mitään yleispätevää vastausta ei voi antaa, mutta jos sijoitat kuukausittain pieniä summia, indeksirahasto on lähes varmasti halvempi vaihtoehto. Jos aiot aloittaa suurella kertasijoituksella, saattaa kuluiltaan alhainen indeksiosuusrahasto olla paras vaihtoehto. Nyrkkisääntönä kaupankäyntikulut kannattaa pitää alle prosentissa sijoitettavasta summasta. Toisaalta pitkällä tähtäimellä vuosittaiset hallinnointikulut vaikuttavat lopputulokseen enemmän kuin merkintä- tai kaupankäyntikulut.

Mistä löydän passiivisia rahastoja?

Passiivisia indeksirahastoja on Suomessa piensijoittajalle tarjolla melko vähän. Itse sijoitan rahani Seligsonin rahastoihin, ja olen ollut niihin tyytyväinen. Seligsonilta löytyy Suomeen, Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan sijoittavia indeksirahastoja, ja lisäksi syyskuussa aloittaa kehittyville markkinoille sijoittava rahasto. Seligsonilta löytyy myöskin sekä lyhyen että pitkän koron rahastoja. Täten hyvin hajautetun salkun pystyy rakentamaan pelkästään Seligsonin rahastoilla.

Indeksiosuusrahastoja on ulkomaisissa pörsseissä runsaasti, mutta suomalaisiin osakkeisiin sijoittavia ETF:iä on vain yksi: OMXH25-indeksiä seuraava ETF. Tätä indeksiosuusrahastoa voi ostaa Helsingin pörssistä. Ulkomaisissa pörsseissä tarjolla on mm. Vanguardin, iSharesin ja Deutsche Bankin ETF:iä. Jos haluaa sijoittaa osakkeisiin maailmanlaajuisesti yhdellä ETF:llä, on vaihtoehtona esimerkiksi Vanguardin Total World Stock (hallinnointikulut 0,30 %). Tämän rahaston pääpaino on kehittyneillä markkinoilla, mutta se sijoittaa myös esimerkiksi Kiinaan, Brasiliaan ja Intiaan. Yhdysvaltain markkinoille voi sijoittaa esimerkiksi Vanguardin Total Stock Market ETF:llä, jonka hallinnointikulut ovat ainoastaan 0,07% vuodessa, ja Eurooppaan vaikkapa iShares EURO STOXX 50-ETF:llä (hallinnointikulut 0,35%). Jos etsii osingot uudelleensijoittavia ETF:iä, ovat db x-trackersit yksi vaihtoehto. Kannattaa kuitenkin huomata, että nämä ovat swap-pohjaisia rahastoja, joilla on vastapuoliriski.

Yhteenveto

Vaihtoehtoja siis löytyy pilvin pimein, eikä kaikkien läpikäyminen ole tässä mahdollista. Uskon kuitenkin, että aloittelevalle sijoittajalle indeksirahastot ovat helpompi tapa sijoittaa kuin indeksiosuusrahastot. Voit esimerkiksi asettaa verkkopankkisi tekemään automaattisesti kuukausittaisia sijoituksia rahastoon, jolloin sinun ei tarvitse enää asiaa miettiä ollenkaan. Suurempia kertasijoituksia tehdessä saattaa ETF:t tulla halvemmaksi, vaikka osingonmaksu syökin osan tuotoista. Kummatkin vaihtoehdot ovat hyviä; tärkeintä onkin aloittaa sijoittaminen nyt.

Linkkejä:

• Vanguard
• iShares
• db x-trackers
• ETF Database
• Seligson
• Nordnet

Aloita sijoittaminen nyt!

Milloin kannattaa aloittaa sijoittaminen? Ehkä sitten seuraavan palkankorotuksen jälkeen, tai sitten kun sen uuden television on saanut hankittua? On toki hyvä, että suunnittelee sijoittamisen aloittamista, mutta miksi viivyttää sitä? Paras aika aloittaa sijoittaminen on nyt heti.

Havainnollistetaan asiaa esimerkillä: Kalle ja Ville ovat kavereita, molemmat kaksikymppisiä. He kiinnostuvat sijoittamisesta, ja Kalle päättää aloittaa sijoittamisen heti. Hän sijoittaa 5000 euroa joka vuosi, kunnes täyttää 27. Tämän jälkeen hän ei enää sijoita ollenkaan. Ville ei ole vielä tässä vaiheessa sijoittanut euroakaan, mutta kun hän huomaa miten paljon rahaa Kalle on jo saanut säästöön, päättää Ville 27-vuotiaana aloittaa sijoittamisen. Hänkin sijoittaa 5000 euroa vuodessa. Molemmat sijoittavat samaan rahastoon, ja saavat sijoitukselleen 8 prosentin tuoton. Miten kaverukset menestyvät?


Villen sijoitusvarallisuus ohittaa Kallen varallisuuden vasta kaverusten ollessa 47-vuotiaita! Tällöin Kalle on laittanut sijoituksiinsa rahaa vain 7 vuoden ajan, kun taas Ville on sijoittanut 20 vuoden ajan. Kalle pärjää hyvin, sillä hän ehtii hyötyä korkoa korolle-ilmiöstä huomattavasti Villeä kauemmin.

Sijoittaminen kannattaa siis aloittaa mahdollisimman aikaisin. Jos rahaa sijoittamiseen ei tunnu löytyvän, kannattaa muistaa henkilökohtaisen taloudenpidon sääntö numero 1: Maksa itsellesi ensin. Summalla ei alussa niinkään ole väliä, tärkeämpää on tehdä säännöllisestä sijoittamisesta tapa. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa sijoittaminen, kunhan aloitat nyt!

Passiivinen sijoittaminen, osa 1: Teoria

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa kaksiosaisesta passiivista sijoittamista käsittelevästä artikkelisarjasta.

Passiivisen sijoittamisen perusteet

Mitä tarkoittaa passiivinen sijoittaminen? Asia selviää, kun määrittelemme ensin mitä tarkoittaa aktiivinen sijoittaminen. Aktiivinen sijoittaminen voi tarkoittaa esimerkiksi osakepoimintaa tai markkinoiden ajoittamista aktiivisella kaupankäynnillä. Passiivinen sijoittaminen tarkoittaa siis, että (1) osakepoimintaa ei harrasteta, eikä (2) markkinoita ajoiteta. Yleensä passiivisella sijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista johonkin indeksirahastoon, siis rahastoon joka mahdollisimman tarkasti seuraa tiettyä osakeindeksiä. Indeksirahastot ostavat indeksiin kuuluvia osakkeita indeksin määräämällä painolla, ja täten indeksirahaston tuotto seuraa tarkasti itse indeksin tuottoa. Indeksirahastossa on kuitenkin esimerkiksi kaupankäyntikuluja, joten se ei voi seurata indeksiä täysin täsmällisesti. Indeksirahaston poikkeamaa indeksistään kutsutaan tracking erroriksi.

Indeksirahastoon sijoittaminen on siis kohdan (1) mukaista passiivista sijoittamista. Jotta sijoittaminen olisi passiivista sekä osakepoiminnan että kohdan (2), ajoituksen, suhteen pitää sijoittaa indeksirahastoon säännöllisesti, markkinoiden tilasta välittämättä. Tämä on myös minun oman sijoitusstrategiani perusta.

Miksi sijoittaa passiivisesti?

Indeksirahastoilla on yksi valtavan suuri etu verrattuna aktiivisiin osakerahastoihin: indeksirahastojen kulut ovat huomattavasti matalammat. Indeksirahastolla kokonaiskulut ovat yleensä noin 0,5 %, kun taas aktiivisilla rahastoilla kulut ovat tyypillisesti 1,5 - 3 %. Tämä ei välttämättä vaikuta kovin suurelta erolta, mutta jos oletetaan osakemarkkinoiden tuotoksi 8 % vuosittain, syö aktiivinen osakerahasto 2 % kuluilla neljänneksen tuotoista! Kulujen merkitystä voi havainnollistaa lyhyellä laskelmalla: Oletetaan, että sijoitetaan 5000 euroa vuodessa 20 vuoden ajan kahteen eri rahastoon: indeksirahastoon, jonka kulut ovat 0,5 % vuodessa, ja aktiiviseen osakerahastoon, jonka kulut ovat 2 % vuodessa. Oletetaan molemmille 8 prosentin vuosituotto ennen kuluja. Indeksirahastossa on 20 vuoden jälkeen 216 523 €, mutta aktiivisessa rahastossa vain 183 928 €. Eroa on siis 32 595 €!

On tietenkin mahdollista, että aktiivisella osakerahastolla olisi erittäin hyvä salkunhoitaja, ja tästä syystä se tuottaisi paremmin kuin indeksirahasto. Tämä on kuitenkin lukuisten tutkimusten perusteella erittäin epätodennäköistä. John Bogle, Vanguardin perustaja, tutki vuonna 1970 Yhdysvalloissa olemassa olleita osakerahastoja. Niitä oli silloin 355 kappaletta, mutta vuonna 2003 näistä jäljellä oli vain 147! Voidaan hyvin olettaa, että hengissä selvinneet rahastot ovat keskimäärin menestyneet paremmin kuin lopettaneet rahastot. Kuitenkin näistä 147:stä rahastosta ainoastaan 43 kappaletta tuotti paremmin kuin S&P 500-indeksi. Kaiken kaikkiaan siis vain 12 % alkuperäisistä rahastoista päihitti indeksin! Russell Kinnel on tutkinut osakerahastojen menestystä 10 vuoden tähtäimellä, 1997-2007. Lopputulos on selkeä: kuluiltaan edullisimmat rahastot myös pärjäävät parhaiten.

Kuva artikkelista "How a Fund's Expense Ratio Can Predict Its Success" (Kinnel)

Pelkästään oikean rahaston poimiminen ei kuitenkaan riitä, jos sitä ei malta pitää tarpeeksi kauan. Dalbar QAIB 2008-tutkimus paljastaa, että vuosina 1987-2007 keskimääräinen osakesijoittaja sai ainoastaan 4,48 % vuosittaisen tuoton, verrattuna S&P 500-indeksin 11,81 % vuosittaiseen tuottoon. Osa tästä erosta johtuu tietenkin rahastojen kuluista, mutta suurin syy sijoittajien huonoon menestykseen on se, että he yrittävät ajoittaa markkinoita. Tutkimuksen mukaan sijoittajat onnistuvat keskimääräistä paremmin markkinoiden ajoittamisessa kun markkinoiden tuotot ovat hyvät, mutta epäonnistuvat selkeästi huonoina aikoina. Lähes varmuudella voikin sanoa, että markkinoiden ajoittamisen yrittäminen ei kannata.

Yhteenveto

Passiivinen sijoittaminen kannattaa, sillä markkinoiden ajoittaminen on lähes mahdotonta, ja indeksirahastojen kulut ovat huomattavasti aktiivisia rahastoja matalammat. Entä sitten suorat osakesijoitukset, toisin sanoen osakepoiminta? On hyvinkin mahdollista, että piensijoittaja voittaa indeksin ostamalla aliarvostettuja osakkeita ja pitämällä niitä. Tätä voisikin kutsua puolipassiiviseksi sijoittamiseksi: osakevalinta on aktiivista, mutta ajoitus passiivista. Osakepoiminta vaatii kuitenkin huomattavan määrän työtä: pitää tuntea yritys, sen toimiala ja sen tulevaisuuden näkymät. Itse haen sijoittamisella passiivista tuloa, ja osakepoiminta vaatii huomattavan määrän työtä, joten en näe sitä passiivisena toimintana. Ellet aio syventyä osakesijoittamiseen tarkasti, on todennäköisesti kannattavampaa sijoittaa rahat indeksirahastoihin ja käyttää säästynyt aika ammattitaitosi ja sitä kautta tulojesi kohentamiseen.

Artikkelisarjan toinen osa tulee käsittelemään passiivista sijoittamisesta käytännön näkökulmasta: miten sijoitan passiivisiin rahastoihin?

Huom. Passiivinen Sijoittaja on nyt myös Twitterissä nimellä passija. Twitterissä näet aina, kun uusi kirjoitus ilmestyy blogiin. Lisäksi aion myös tweetata linkkejä uutisvirrasta poimittuihin mielenkiintoisiin artikkeleihin.

Tietoinen kuluttaminen

Onko rahasta mitään iloa ellei sitä käytä? Ei tietenkään. Rahojen huoleton kuluttaminen kuitenkin johtaa helposti velkakierteeseen, tai ainakin siihen että rahaa ei jää säästöön. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Henkilökohtaisen taloudenpidon sääntö numero yksi on maksa itsellesi ensin. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tuo täysin tyydyttävää lopputulosta, ellei jäljelle jääneiden rahan käyttöä mieti sen kummemmin. Tili on aina tyhjä kuun lopussa, mikä ei sinänsä ole ongelma jos olet jo laittanut rahaa säästöön. Ongelmana on se, ettet oikeastaan tiedä mihin rahat menivät!

Kuluttamisen suurin ongelma ei ole siis että käytät rahaa, vaan se että et päätä mikä on sinulle tärkeää ja mikä ei! Rahojen käyttäminen siihen, mistä nautit, ei ole tuhlaamista, vaan tietoista kuluttamista. Olkoon sitten intohimosi ruoka, vaatteet tai vaikkapa golf, älä anna kenenkään kertoa sinulle mikä on rahan tuhlausta ja mikä ei. Niin kauan kun käytät rahasi johonkin mistä nautit, tulet itsekin olemaan tyytyväinen. On paljon parempi kuluttaa rahasi sellaiseen mitä todella haluat, kuin antaa niiden pikkuhiljaa kuihtua pois käyttämällä ne turhuuksiin joita et edes parin viikon päästä muista.

Yhtä hyvin kuin sinun ei kannata antaa tuttaviesi kertoa sinulle mikä on järkevää kuluttamista, ei myöskään sinun kannata tuomita muiden ihmisten rahankäyttöä. Jos kaverisi pitää autoista tai elokuvista, antaa hänen käyttää niihin rahaa mielin määrin! Saattaahan hän jo laittaa useamman satasen säästöön joka kuukausi, ja käyttää elokuviin vain viihderahaansa. Tärkeätä ei ole mihin rahaa käyttää; tärkeätä on käyttää sitä tietoisesti ja suunnitellusti.

Päätä siis jo tänään, mitä oikeasti arvostat ja mihin haluat rahasi käyttää. Käytä sitten siihen juuri niin paljon kuin haluat, mutta jätä muu turha kuluttaminen pois. Nämä päätökset voi tehdä ainoastaan sinä itse; kukaan muu ei voi kertoa sinulle mihin juuri sinun pitää rahasi käyttää.

Kehittyville markkinoille sijoittaminen

Tarkoituksenani on jo jonkin aikaa ollut sijoittamaan kehittyville markkinoille, mutta sopivan indeksirahaston puutteen takia asia on jäänyt kesken. Nyt ongelma on kuitenkin ratkeamassa, sillä Seligson on pystyttämässä kehittyville markkinoille sijoittavan indeksirahaston syyskuussa. Kohti taloudellista riippumattomuutta-blogi käsitteli jo rahastoa yksityiskohtaisesti, joten en tule siihen syventymään sen kummemmin.

Ensimmäinen ajatukseni oli ruveta sijoittamaan kuukausittain Seligsonin uuteen rahastoon, mutta päätin kuitenkin tutkia muita sijoitusmahdollisuuksia. Aktiivisiin rahastoihin en koske pitkällä tikullakaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäävät ETF:t. Päädyin tarkastelemaan kahta vaihtoehtoa: Vanguard Emerging Markets (VWO) ja db-xtrackers MSCI Emerging Markets (DBX1EM). Molemmat ETF:t, kuten myös Seligsonin rahasto, seuraavat laajasti hajautettua MSCI Emerging Markets-indeksiä, joten ne ovat vertailukelpoisia. Alla lyhyt vertailu rahastoista:




ETF:t ostaisin Nordnetin kautta, joten ostaminen maksaisi 15 €/kerta. Lisäksi VWO noteerataan New Yorkin pörssissä, joten valuutanvaihtokuluja tulisi 0,15 %. VWO maksaa myös osinkoja, vuonna 2009 noin 1,35 %, joista menee 28 % veroa. Osingoista pystyy siis sijoittamaan uudelleen 72 %, toisin sanoen 0,72 * 1,35 = 0,972 % pääomasta.

Tehdään seuraavaksi hieman laskelmia. Oletetaan rahastoille 10 % vuosituotto ennen kuluja, ja oletetaan että sijoitetaan ETF:iin 1000 € kolmesti vuodessa, mutta Seligsonin rahastoon 250 € joka kuukausi lukuunottamatta 1000 euron alkusijoitusta. VWO:n kohdalla lisätään jokaisen vuoden ensimmäiseen sijoituserään edellisen vuoden aikana maksetut osingot. Tulokset näkyvät alla olevassa taulukossa.




Seligsonin rahasto pitää hyvin pintansa alkuvuodet. DB1XEM ohittaa Seligsonin tuotoissa vuonna 16 ja VWO vasta vuonna 19! Seligsonin rahasto hyötyy huomattavasti merkintäkulujen puuttumisesta, sillä se mahdollistaa kuukausittaiset sijoitukset, ja täten rahat ehtivät kasvaa korkoa pitempään. DB1XEM tuottaa suuremmista kuluistaan huolimatta VWO:ta paremmin osinkojen uudelleensijoittamisen ansiosta. Erot tuotoissa ovat kuitenkin erittäin pienet rahastojen välillä, etenkin 20-25 vuoden sijoitushorisontilla.

Laskelmissa ei ole huomioitu kaupankäynnin spreadejä, joten ETF:ien tuotot saattavat olla laskettua matalammat. Lisäksi DB1XEM on swap-pohjainen, joten siinä on myös vastapuoliriski. Tämän lisäksi ei ole taattu, että DB1XEM:n (tai VWO:n) suosio ja vaihto tulee pysymään nykyisenlaisena, mikä saattaa vaikeuttaa sijoituksen realisointia tai jopa pakottaa osuuksien ennenaikaiseen myymiseen.

Miten sitten tulen sijoittamaan kehittyville markkinoille? Seligsonin rahastoon sijoittaminen on ylivoimaisesti helpointa, ja myöskin ainoa järkevä vaihtoehto kuukausittaisten sijoitusten tekemiseen. Olen kuitenkin lähiaikoina pienentämässä hätärahastoani, ja siitä lohkeaisi sen verran suuri summa että sen voisi sijoittaa myös ETF:ään. Tällöin kuitenkin ajallinen hajautus jäisi pois. Voisin joko sijoittaa kaikki rahat Seligsonin rahastoon, tai sitten sijoittaa ensiksi hätärahastosta vapautuneet rahat ETF:ään (todennäköisesti DB1XEM) ja sitten jatkossa tehdä kuukausittaisia sijoituksia Seligsonin rahastoon. Lopullista päätöstä en ole vielä tehnyt.