maanantai 19. heinäkuuta 2010

Salkku

Salkussani on tällä hetkellä ainoastaan Seligsonin rahastoja. Lasken varsinaiseen salkkuuni ainoastaan osakesijoitukset ja pitkän koron sijoitukset. Hätärahastoni rahat olen sijoittanut Rahamarkkina AAA-rahastoon. Salkkuni koostuu tällä hetkellä seuraavista rahastoista:

Eurooppa-indeksirahasto 1570,19 €
Pohjois-Amerikka indeksirahasto 1523,97 €
Aasia-indeksirahasto 1304,40 €
Global Top 25 Brands 438,89 €
Global Top 25 Pharma 312,63 €
Euro-obligaatio 436,57 €
Euro Corporate Bond 600,24 €

Yhteensä 6186,90 €


Kaikki osuudet ovat tuotto-osuuksia. Olen sijoittanut näihin rahastoihin niiden matalien kulujen takia: Osakerahastoissa kokonaiskulut ovat 0,5-0,7%, ja korkorahastoissa 0,3-0,4%. Tähän asti olen sijoittanut tasaisesti Eurooppa, P-Amerikka ja Aasia-rahastoihin joka kuukausi, jonka lisäksi olen välillä tehnyt sijoituksia Global Brands ja Global Pharma-rahastoihin. Olen kuitenkin huomannut, että tällä tavalla olen painottanut terveysalaa huomaamattani ehkä hieman liikaa, joten tulen jatkossa sijoittamaan Pharma-rahastoon ainoastaan muutaman kerran vuodessa. Myös korkorahastoihin tulen sijoittamaan harvoin.

Alla olevassa kuvassa näkyy osakesijoitusteni jakauma maittain:



Yhdysvallat ja Japani muodostaa yhteensä yli puolet osakesalkusta, joten olen päättänyt jatkossa lisätä hieman salkkuni Eurooppa-painoa. Suomea en painota sijoituksissani, sillä Suomella on jo minun kohdallani asuinpaikkariski, enkä halua lisätä riskiä pitämällä suurta osaa osakesijoituksistani Suomessa. Suomalaisten osakkeiden osuus osakesalkustani on tällä hetkellä noin 0,7%.

Osakesalkussani ei myöskään ole kehittyviä maita ollenkaan. Tarkoituksenani on sijoittaa jatkossa myös kehittyville markkinoille, mutta en vielä tiedä miten. Ainoa tarjolla oleva passiivinen vaihtoehto taitaa olla ETF:t, joihin en ole vielä tarkemmin syventynyt. Jos rupean sijoittamaan ETF:iin, täytyy minun myös miettiä uudelleen sijoitussuunnitelmaani, sillä kertasijoituksia ei voi kulujen takia jättää kovin pieniksi. Tulen jatkossa tutkimaan tarkemmin mahdollisuuksia sijoittaa kehittyville markkinoille.

9 kommenttia:

  1. Seligsonille on tulossa uusi rahasto DFA:n kautta kehittyville markkinoille. Kannattaa ehkä odotella sen lanseerausta varsinkin jos kuukausittaiset summat ovat pieniä.

    VastaaPoista
  2. Niinpäs näyttää tulevankin, kiitos vinkistä! Kyseinen rahasto saattaa hyvinkin olla minulle paras tapa sijoittaa kehittyville markkinoille

    VastaaPoista
  3. Käytät ajallista hajautusta siinä mielessä että sijoitat kuukausittain pienempiä summia rahastoihin. Kun laitoit Seligsoniin hieman suurempaa säästämääsi "alkupesämunaa", hajautitko sen sijoittamista ajallisesti? Voi onko koko 6186,90e sijoitettu kuukausierissä? Itse olen kokoamassa passiivista salkkua Seligsoniin noin 9000e, ja hajautan ostot vuoden ajalle ostaen kuukausittain aina samalla summalla. Jaan summan rahastojen kehityksen mukaan, palauttaen tavoiteallokaation, ostaen näin enemmän halventunutta rahastoa jne. Usein salkkua kehotetaan tasapainottamaan pari kertaa vuodessa, mutta näetkö mitään ongelmaa jos sen tekee kuukausittain?

    VastaaPoista
  4. Aluksi kiitos hyvästä blogista! Tarkentaisitko, mitä täsmällisesti tarkoitat asuinpaikkariskillä? Olen itse pähkäillyt sitä, miten Euroopan sijoitukset kannattaisi jakaa Suomen ja koko Euroopan kesken. Merkittävänä erona Seligsonin mukaan on se, että Suomi-rahasto painottaa enemmän pieniä yhtiöitä kuin Eurooppa-rahasto. Olen tämän vuoksi jakanut indeksisijoitukset seuraavasti: Pohjois-Amerikka 30%, Aasia 30%, Eurooppa 20%, Suomi 20%. Aion tosin keventää Suomen painoa kunhan kehittyvien markkinoiden rahasto tulee Seligsonilta käyttöön.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommenteista, ja pahoittelut Anonyymi 1:lle vastauksen viipymisestä. Sijoitin kyllä myös alkupääomani ajallisella hajautuksella. Odotusarvoisesti se ei välttämättä kannata, mutta halusin pienentää riskiäni, ja siksi en sijoittanut kaikkea kerralla. Salkun tasapainottamisen voi kyllä tehdä joka kuukausikin jos intoa riittää, etenkin kun rahastoihin sijoittamisesta ei tule juurikaan kaupankäyntikuluja.

    Asuinpaikkariskillä tarkoitan sitä, että koska asun Suomessa, riippuu työtilanteeni melko vahvasti Suomen talouden tilasta. Talouden tilan ollessa huono, saatan menettää työpaikkani, ja samalla todennäköisesti suomalaisen osakkeiden arvo laskee. En usko, että suomalaiset osakkeet tulevat tuottamaan sen paremmin kuin esimerkiksi eurooppalaiset osakkeet, joten minulla ei ole syytä erityisesti painottaa Suomea osakesijoituksissani.

    Asuinpaikkariski ei välttämättä ole kovin suuri, joten jos uskoo suomalaisten osakkeiden menestyvän hyvin, voi niitä painottaa enemmän. Oma sijoitusjakaumasi näyttää hyvältä, ja kehittyville markkinoille olen itsekin sijoittamassa kun Seligsonin rahasto aukeaa.

    VastaaPoista
  6. "Anonyymi 2" kiittää vastauksesta! Jotkut blogistit näyttävät olevan sitä mieltä, että Suomen osuutta voisi hyvin pitää suorissa osakesijoituksissa mikäli riittää intoa tutkia paikallisia markkinoita. Itse en koe tuntevani Suomen tilannetta sen paremmin kuin muitakaan, joten laitan indeksiin vaan. Pienenä riippana ovat muinaiset suomalaiset osakkeeni, joista järki käskisi hankkiutua eroon ja hajauttaa rahat indekseihin sijoitussuunnitelman mukaisesti. Mutta tunne haraa vastaan; ei haluattaisi myydä esim. Nokiaa (hankittu aikoinaan 12-15 eur/kpl) rankalla tappiolla...

    Joka tapauksessa Seligsonin kehittyneet markkinat ovat avautuneet ja viilasin omat kuukausittaiset sijoitukseni toistaiseksi muotoon: P-Amerikka 25%, Aasia 25%, Eurooppa 15%, Suomi 15%, KM 20%. Seurataan kehitystä!

    VastaaPoista
  7. Esa, kiitos kommentista! On ymmärrettävää, että ei halua myydä osakkeita tappiolla, mutta toisaalta hankintahinta ei saisi vaikuttaa myyntipäätökseen. Hankintahinta ei kerro mitään sijoituksen järkevyydestä nykyhetkenä.

    Sijoituksen myymistä tappiolla voi myös käyttää hyväksi, jos on tarpeen lunastaa voitolla olevia sijoituksia. Tällöin sijoitustappion pystyy vähentämään sijoitusvoitosta, joten veroja joutuu maksamaan vähemmän.

    Itse olen päättänyt painottaa kehittyviä markkinoita hieman enemmän kuin sinä, koska en sijoita suomalaisiin osakkeisiin. Kyse on kuitenkin lopulta riskinsietokyvystä. Painotan mielelläni riskipitoisempia kehittyviä markkinoita, sillä sijoitushorisonttini on pitkä.

    VastaaPoista
  8. Jos katsoo seligsonin Suomi- Eurooppa ja Pohjois-Amerikka-rahastojen kehittymistä esimerkiksi viimeiseltä viideltä vuodelta, voidaan nähdä, että rahastojen arvot seuraavat toisiaan lähes identtisesti. Ainut ero on se, että Suomi-rahaston arvonvaihtelut ovat olleet paljon voimakkaampia verrattuna Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.

    Indeksien arvonvaihteluiden samankaltaisuus ilmeisessti johtuu globaaleista markkinoista?
    Jos näin on niin onko Suomi-rahastossa oikeasti asuinpaikkariskiä?
    Ja jos uskomme indeksien käyttäytyvän samanlailla suhteessa toisiinsa myös tulevaisuudessa, niin olisiko järkeä sijoittaa vain Suomi-indeksiin, jossa ajallisesti hajautetulla sijoittamisella saisi indekseistä parhaimman tuoton?

    Jos USA laskee, laskee Suomikin, mutta voimakkaammin. Jos USA nousee, nousee Suomikin, mutta voimakkaammin.

    Kysyy tietämätön.

    VastaaPoista
  9. Hyviä kysymyksiä! On totta, että esimerkiksi Suomen, Euroopan ja P-Amerikan osakemarkkinat seuraavat toisiaan melko paljon nykyään, ja tämä johtuu suurelta osin globaaleista markkinoista. Lisäksi monet yhtiöt toimivat nykyään globaalisti, joten niiden kotimaalla ei ole suurta väliä.

    On kuitenkin tärkeää muistaa, että menneet tuotot eivät ole tae tulevasta. On mahdollista, että rahastojen arvot eivät jossain vaiheessa seuraakaan toisiaan tarkasti. Osa Suomi-rahastosta olevista yhtiöistä ei toimi globaalisti, joten niiden menestys riippuu suurelta osin Suomen tilanteesta. Asuinpaikkariski on siis olemassa. Riskin suuruutta on vaikea määritellä, mutta koska en usko, että Suomi-rahasto tulee tuottamaan Eurooppa- tai P-Amerikka-rahastoa paremmin, en näe syytä ottaa ylimääräistä riskiä, vaan sijoitan mielummin Eurooppa- ja P-Amerikka-rahastoihin.

    Toisaalta, jos oletetaan, että rahastojen arvot tulevat seuraamaan toisiaan jatkossakin, ja Suomi-rahastolla on suurempi heilunta kuin P-Amerikka-rahastolla, sijoittaisin mielummin P-Amerikka-rahastoon tasaisemman tuoton takia (tämä siis olettaen että ne tuottavat yhtä hyvin). Voi hyvin myös sijoittaa molempiin rahastoihin, sillä Seligsonin rahastoilla on 1 euron minimimerkintä. Täten sijoituksia voi tehdä vaikka viikottain jos haluaa, jolloin saa erittäin hyvän ajallisen hajautuksen.

    Jos oletettu tuotto ja riski kahdella rahastolla on sama, on järkevää sijoittaa molempiin. Tämä hajautus vähentää riskiä (elleivät rahastot seuraa toisiaan täydellisesti), ja tuotto on sama. Jälkikäteen on toki helppo sanoa, että olisi kannattanut sijoittaa kaikki rahat paremmin tuottaneeseen rahastoon, mutta tätä ei voi tietää etukäteen.

    VastaaPoista