sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Mikä on osakemarkkinoiden odotettu tuotto?


Lyhyt vastaus: 5% vuodessa. Perustelut löytyvät alta.

Osakesijoitusten odotetulle vuosituotolle voi löytää eri lähteistä hyvin vaihtelevia arvioita. Yleinen arvio on noin 7% (esim http://www.thesimpledollar.com/where-does-7-come-from-when-it-comes-to-long-term-stock-returns/ ja http://moneyboss.com/stock-market-returns/), mutta lähteestä riippuen mainitaan vuosituotoksi 10% (http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/keskimaarainen-tuotto-on-halvin-3394987) tai jopa 12% (http://www.daveramsey.com/blog/the-12-reality). Hajonta on siis hyvin suuri, joten mihin tässä nyt sitten pitäisi uskoa?

Ennen syvällisempää analyysiä on syytä selventää mitä tässä tarkoitetaan odotetulla vuosituotolla. Ensinnäkin tässä kirjoituksessa ennakoidaan tulevien tuoton pysyvän samalla tasolla kuin se on historiallisesti ollut. Historiallinen tuotto ei toki ole tae tulevasta tuotosta, mutta mitään parempaakaan tapaa tulevan tuoton arviointiin ei ole. Lisäksi odotetulla vuosituotolla tarkoitetaan annualisoitua tuottoa (Compound Annual Growth Rate), ei keskimääräistä vuosituottoa. Esimerkiksi jos markkinat nousevat ensimmäisenä vuonna 25% ja laskevat seuraavana vuonna 20% niin arvostustaso on sama kuin alussa (koska 1.25 x 0.8 = 1). Annualisoitu vuosituotto on siis 0% koska sijoituksen arvo on sama kuin lähtötilanteessa, mutta keskimääräinen vuosituotto on (25 % - 20 %) / 2 = 2,5%. Keskimääräistä vuosituottoa tarkastelemalla saa täten käsityksen että sijoituksen arvo on noussut, vaikka näin ei ole.

Osakemarkkinoiden suuren heilunnan vuoksi täytyy täten tuottotarkastelu tehdä annualisoituna, ei keskimääräisenä. Ensimmäisen kappaleen korkeimmat tuottoarviot todennäköisesti selittyvätkin sillä, että niissä käsitellään keskimääräistä vuosituottoa, ei annualisoitua tuottoa. Mainittakoon lopuksi vielä että tarkastelemme tässä reaalituottoja, eli tuottoon lasketaan mukaan osinkotuotot ja se inflaatiokorjataan. Mahdollisia kuluja tai veroja ei huomioida.

Jotta historiallisesta tuotosta saadaan oikeanlainen kuva niin meidän täytyy toki tarkastella tarpeeksi pitkää aikasarjaa. Muuten osakemarkkinoiden satunnaisvaihtelu vaikuttaa tuloksiin liikaa. Luonnollinen tapa aloittaa tuoton tutkiminen on keskittyä Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin, koska näistä on dataa helposti saatavilla pitkältä ajalta. Esim S&P 500-indeksistä on olemassa dataa noin 150 vuoden ajalta. Indeksi ei toki kata läheskään koko osakemarkkinoita, mutta jonkinlaisen kuvan se ainakin antaa historiallisesta tuotosta. Sivulla https://dqydj.com/sp-500-return-calculator/ on laskuri jolla pystyy tarkastelemaan S&P 500-indeksin annualisoitua tuottoa halutulta aikaväliltä vuosien 1871 ja 2016 välillä. Laajimmalla mahdollisella otoksella (tammikuu 1871 - syyskuu 2016) historiallinen annualisoitu vuosituotto on 6,8%. Viimeisen sadan vuoden ajalta (syyskuu 1916 - syyskuu 2016) vuosituotto on 6,6 %. Näiden tulosten nojalla yleisesti siteerattu 7% vuosituotto vaikuttaa perustellulta. Alla olevassa taulukossa näkyy S&P-indeksin annualisoitu tuotto 20 vuoden ajanjaksoissa alkaen vuodesta 1876:



Täysin oikeaa kuvaa osakemarkkinoiden historiallisesta tuotosta ei S&P 500-indeksin tarkastelu kuitenkaan anna. Yksi syy on se, että S&P 500 sisältää vain hyvin suuria yrityksiä, joten merkittävä osa Yhdysvaltojen osakemarkkinoista ei sisälly indeksiin ollenkaan. Toinen suurempi syy on maantieteellinen: Indeksi sisältää vain Yhdysvalloissa listattuja yrityksiä. Moni yrityksistä toki toimii maailmanlaajuisesti, mutta suuri osa yritysten tuloista tulee kuitenkin Yhdysvalloista. Tämän kirjoituksen tavoitteena on selvittää osakemarkkinoiden historiallinen tuotto maailmanlaajuisesti, ei pelkästään Yhdysvaltojen osalta. S&P 500-indeksin tarkastelu ei täten anna välttämättä oikeata kuvaa osakemarkkinoista yleisesti. Yhdysvaltojen talous on kasvanut valtavasti viimeisen 150 vuoden aikana, kun taas tiettyjen maiden osakemarkkinat ovat samalla ajanjaksolla kuihtuneet tai jopa kadonneet kokonaan (esim Venäjän osalta vuoden 1917 vallankumouksessa, ja Kiinassa 1949 vallankumouksen yhteydessä). Yhdysvaltojen talousmahdin kasvua kuvaa selkeästi alla olevat kuvat. Ensimmäisessä kuvassa näkyy osakemarkkinoiden suhteelliset koot vuoden 1899 lopulla, kun taas toisesta kuvasta voi lukea suhteelliset koot vuoden 2015 lopulla.
Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 37


Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 37

Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden suhteellinen koko on siis kasvanut valtavasti viimeisen reilun sadan vuoden aikana, mikä tarkoittaa että Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden tuottokin on ollut selkeästi muuta maailmaa edellä. Mikään ei kuitenkaan takaa että Yhdysvalloilla tulee jatkossakin menemään taloudellisesti huomattavasti paremmin kuin muulla maailmalla, eikä yhden talousmahdin osakemarkkinoiden tuotosta voi etenkään vetää johtopäätöksiä muun maailman markkinoiden tuotosta. Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden tuotto voi hyvinkin olla esimerkki selviytymisharhasta - saamme osakemarkkinoista liian ruusuisen kuvan mikäli tarkastelemme pelkästään maata jolla on menestynyt taloudellisesti erittäin hyvin, emmekä kiinnitä ollenkaan huomiota maihin joiden menestys on ollut heikompi.

Yllä olevat kuvat on otettu Credit Suissen erinomaisesta julkaisusta Global Investment Returns Yearbook 2016. Julkaisusta löytyy osakemarkkinoiden tuotto 23 eri maasta kattaen n. 85% maailman osakemarkkinoista vuonna 2016. Onneksemme julkaisussa on myös laskettu osakemarkkinoiden yhteistuotto näiden 23 maiden osalta vuodesta 1900 lähtien, ja annualisoiduksi tuotoksi tulee 5,0%. Tuotto on sama myös viimeisen 50 vuoden aikana (1966-2016). Useiden maiden (esim Yhdysvaltojen) osakemarkkinat ovat tuottaneet selvästi tätä paremmin, mutta esim Venäjälle ja Kiinaan vuoden 1900 alussa sijoitetut rahat hävisivät vallankumousten yhteydessä käytännössä kokonaan. Lisäksi maailmansotien yhteydessä monen muun valtion osakemarkkinat (esim Itävalta 1. maailmansodan jälkeen ja Saksa molempien maailmansotien jälkeen) ottivat pahasti takapakkia. Alla olevasta kuvasta näkyy osakemarkkinoiden tuoton (equities) lisäksi myös pitkien korkojen (bonds) tuotto:

Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 61


Tämän perusteella realistinen oletus osakemarkkinoiden annualisoidusta tuotosta on noin viisi prosenttia, mutta tästä pitää toki vielä vähentää kulut, joten lopullinen tuotto lienee jossain 4,5-5% paikkeilla. Viiden prosentin tuottotasolla sijoituksen arvon kaksinkertaistuminen kestää reilut 14 vuotta, eli mitään huimia tuottoja ei ole luvassa. Koska korkoa korolle-efekti ei tule kovin paljon avuksi niin kuukausittain sijoitettavan summan maksimointi on tärkeää. Lisäksi kulujen karsiminen on hyvin kriittistä: 8% vuosituotolla puolen prosentin kulut vievät vuosittaisesta tuotosta vain reilut 6 prosenttia, mutta 5% tuotolla jo 10 prosenttia.

Voimme siis todeta monissa lähteissä olevan melko ruusuinen kuva osakemarkkinoiden odotetusta tuotosta. Jokainen saa toki käyttää laskelmissaan haluamaansa tuottoa, mutta realistinen vuosittainen tuotto-odotus lienee osakemarkkinoiden osalta noin viisi prosenttia miinus kulut. Useimpien sijoittajien salkku sisältää toki myös korkosijoituksia jotka laskevat tuottoa entisestään.

5 kommenttia:

  1. Masennuin. 😀

    Sijoitustuotoistamme Suomessa vähennetään vielä kaiken päälle inflaatiovero. Keskimääräisellä 2% inflaatiolla inflaatioveron osuus taitaa nopeasti laskettuna olla 0,86%. Tuohon kun lisää ne kulut ja käyttää tuota mainitsemaasi matalampaa tuotto-odotusta, niin ehkä kuitenkin on pieni toivo jäädä plussalle?

    Pakko ainakin yrittää... 🤗

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole oikein varma mitä tarkoitat inflaatioverolla, voitko hieman selventää tätä? Ainoa määritelmä jonka itse tunnen on se että valtio painaisi rahaa ja ostaisi yksityiseltä sektorilta palveluita ja tuotteita, jolloin rahan arvo laskisi koska mitään lisäarvoa rahan painamisesta ei tule. Suomessa kuitenkaan valtio ei pysty rahaa itse painamaan kun euroa käytetään, joten tämä ei ole kansallisella tasolla riski (toki EKP voi saman tehdä).

      Normaali inflaatiohan on jo näissä laskelmissa otettu huomioon, eli 5% reaalituotto on inflaatiokorjattu. Toki tämä vaatii sen että esimerkiksi osinkoja ei makseta (vaan sijoitetaan esim rahastojen kasvuosuuksiin); muuten tuotto kärsii huomattavasti kun osa tuotoista verotetaan ja korkoa korolle-efekti jää tältä osin saamatta.

      Poista
    2. Sain juuri pohdintani valmiiksi inflaation verotuksesta Suomessa ja luulisin, että se vastaa juurikin kysymykseesi. Olin aloittanut tuon postauksen laadinnan jo kauan sitten, mutta sait motivoitua minut kirjoittamaan vihdoin tuon tekstin loppuun 😊

      http://rahastosijoittaja.blogspot.fi/2016/12/inflaation-vaikutus-inflaation-verotus.html

      Poista
    3. Kiitos hyvästä tekstistä, ja hienoa että sait kirjoituksestani motivaatiota tehdä teksti valmiiksi. Artikkelissa mainitusta 5% tuotto-odotuksesta ei onneksi tarvitse kokonaan poistaa tätä inflaatioveroa, koska sijoituksiahan ei kovin usein myydä. Sijoitukset pääsevät siis kasvamaan korkoa korolle tällä inflaatioverottomalla tuotto-odotuksella. Lisäksi myyntivaiheessakin yleensä myydään vain pieni osa sijoituksista, eli inflaatiovero ei tällöin koske koko sijoitettua pääomaa.

      Poista
  2. Tässä nyt ei oo kai otettu huomioon osinkojen uudelleensijoittamista? Indeksirahastoihin sijoittamalla pääsee siis reilusti viittä prosenttia korkeampaan tuottoon.

    VastaaPoista