sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Mikä on osakemarkkinoiden odotettu tuotto?


Lyhyt vastaus: 5% vuodessa. Perustelut löytyvät alta.

Osakesijoitusten odotetulle vuosituotolle voi löytää eri lähteistä hyvin vaihtelevia arvioita. Yleinen arvio on noin 7% (esim http://www.thesimpledollar.com/where-does-7-come-from-when-it-comes-to-long-term-stock-returns/ ja http://moneyboss.com/stock-market-returns/), mutta lähteestä riippuen mainitaan vuosituotoksi 10% (http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/keskimaarainen-tuotto-on-halvin-3394987) tai jopa 12% (http://www.daveramsey.com/blog/the-12-reality). Hajonta on siis hyvin suuri, joten mihin tässä nyt sitten pitäisi uskoa?

Ennen syvällisempää analyysiä on syytä selventää mitä tässä tarkoitetaan odotetulla vuosituotolla. Ensinnäkin tässä kirjoituksessa ennakoidaan tulevien tuoton pysyvän samalla tasolla kuin se on historiallisesti ollut. Historiallinen tuotto ei toki ole tae tulevasta tuotosta, mutta mitään parempaakaan tapaa tulevan tuoton arviointiin ei ole. Lisäksi odotetulla vuosituotolla tarkoitetaan annualisoitua tuottoa (Compound Annual Growth Rate), ei keskimääräistä vuosituottoa. Esimerkiksi jos markkinat nousevat ensimmäisenä vuonna 25% ja laskevat seuraavana vuonna 20% niin arvostustaso on sama kuin alussa (koska 1.25 x 0.8 = 1). Annualisoitu vuosituotto on siis 0% koska sijoituksen arvo on sama kuin lähtötilanteessa, mutta keskimääräinen vuosituotto on (25 % - 20 %) / 2 = 2,5%. Keskimääräistä vuosituottoa tarkastelemalla saa täten käsityksen että sijoituksen arvo on noussut, vaikka näin ei ole.

Osakemarkkinoiden suuren heilunnan vuoksi täytyy täten tuottotarkastelu tehdä annualisoituna, ei keskimääräisenä. Ensimmäisen kappaleen korkeimmat tuottoarviot todennäköisesti selittyvätkin sillä, että niissä käsitellään keskimääräistä vuosituottoa, ei annualisoitua tuottoa. Mainittakoon lopuksi vielä että tarkastelemme tässä reaalituottoja, eli tuottoon lasketaan mukaan osinkotuotot ja se inflaatiokorjataan. Mahdollisia kuluja tai veroja ei huomioida.

Jotta historiallisesta tuotosta saadaan oikeanlainen kuva niin meidän täytyy toki tarkastella tarpeeksi pitkää aikasarjaa. Muuten osakemarkkinoiden satunnaisvaihtelu vaikuttaa tuloksiin liikaa. Luonnollinen tapa aloittaa tuoton tutkiminen on keskittyä Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin, koska näistä on dataa helposti saatavilla pitkältä ajalta. Esim S&P 500-indeksistä on olemassa dataa noin 150 vuoden ajalta. Indeksi ei toki kata läheskään koko osakemarkkinoita, mutta jonkinlaisen kuvan se ainakin antaa historiallisesta tuotosta. Sivulla https://dqydj.com/sp-500-return-calculator/ on laskuri jolla pystyy tarkastelemaan S&P 500-indeksin annualisoitua tuottoa halutulta aikaväliltä vuosien 1871 ja 2016 välillä. Laajimmalla mahdollisella otoksella (tammikuu 1871 - syyskuu 2016) historiallinen annualisoitu vuosituotto on 6,8%. Viimeisen sadan vuoden ajalta (syyskuu 1916 - syyskuu 2016) vuosituotto on 6,6 %. Näiden tulosten nojalla yleisesti siteerattu 7% vuosituotto vaikuttaa perustellulta. Alla olevassa taulukossa näkyy S&P-indeksin annualisoitu tuotto 20 vuoden ajanjaksoissa alkaen vuodesta 1876:



Täysin oikeaa kuvaa osakemarkkinoiden historiallisesta tuotosta ei S&P 500-indeksin tarkastelu kuitenkaan anna. Yksi syy on se, että S&P 500 sisältää vain hyvin suuria yrityksiä, joten merkittävä osa Yhdysvaltojen osakemarkkinoista ei sisälly indeksiin ollenkaan. Toinen suurempi syy on maantieteellinen: Indeksi sisältää vain Yhdysvalloissa listattuja yrityksiä. Moni yrityksistä toki toimii maailmanlaajuisesti, mutta suuri osa yritysten tuloista tulee kuitenkin Yhdysvalloista. Tämän kirjoituksen tavoitteena on selvittää osakemarkkinoiden historiallinen tuotto maailmanlaajuisesti, ei pelkästään Yhdysvaltojen osalta. S&P 500-indeksin tarkastelu ei täten anna välttämättä oikeata kuvaa osakemarkkinoista yleisesti. Yhdysvaltojen talous on kasvanut valtavasti viimeisen 150 vuoden aikana, kun taas tiettyjen maiden osakemarkkinat ovat samalla ajanjaksolla kuihtuneet tai jopa kadonneet kokonaan (esim Venäjän osalta vuoden 1917 vallankumouksessa, ja Kiinassa 1949 vallankumouksen yhteydessä). Yhdysvaltojen talousmahdin kasvua kuvaa selkeästi alla olevat kuvat. Ensimmäisessä kuvassa näkyy osakemarkkinoiden suhteelliset koot vuoden 1899 lopulla, kun taas toisesta kuvasta voi lukea suhteelliset koot vuoden 2015 lopulla.
Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 37


Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 37

Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden suhteellinen koko on siis kasvanut valtavasti viimeisen reilun sadan vuoden aikana, mikä tarkoittaa että Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden tuottokin on ollut selkeästi muuta maailmaa edellä. Mikään ei kuitenkaan takaa että Yhdysvalloilla tulee jatkossakin menemään taloudellisesti huomattavasti paremmin kuin muulla maailmalla, eikä yhden talousmahdin osakemarkkinoiden tuotosta voi etenkään vetää johtopäätöksiä muun maailman markkinoiden tuotosta. Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden tuotto voi hyvinkin olla esimerkki selviytymisharhasta - saamme osakemarkkinoista liian ruusuisen kuvan mikäli tarkastelemme pelkästään maata jolla on menestynyt taloudellisesti erittäin hyvin, emmekä kiinnitä ollenkaan huomiota maihin joiden menestys on ollut heikompi.

Yllä olevat kuvat on otettu Credit Suissen erinomaisesta julkaisusta Global Investment Returns Yearbook 2016. Julkaisusta löytyy osakemarkkinoiden tuotto 23 eri maasta kattaen n. 85% maailman osakemarkkinoista vuonna 2016. Onneksemme julkaisussa on myös laskettu osakemarkkinoiden yhteistuotto näiden 23 maiden osalta vuodesta 1900 lähtien, ja annualisoiduksi tuotoksi tulee 5,0%. Tuotto on sama myös viimeisen 50 vuoden aikana (1966-2016). Useiden maiden (esim Yhdysvaltojen) osakemarkkinat ovat tuottaneet selvästi tätä paremmin, mutta esim Venäjälle ja Kiinaan vuoden 1900 alussa sijoitetut rahat hävisivät vallankumousten yhteydessä käytännössä kokonaan. Lisäksi maailmansotien yhteydessä monen muun valtion osakemarkkinat (esim Itävalta 1. maailmansodan jälkeen ja Saksa molempien maailmansotien jälkeen) ottivat pahasti takapakkia. Alla olevasta kuvasta näkyy osakemarkkinoiden tuoton (equities) lisäksi myös pitkien korkojen (bonds) tuotto:

Lähde: Credit Suisse Global Investment Returns Yearbook 2016, s. 61


Tämän perusteella realistinen oletus osakemarkkinoiden annualisoidusta tuotosta on noin viisi prosenttia, mutta tästä pitää toki vielä vähentää kulut, joten lopullinen tuotto lienee jossain 4,5-5% paikkeilla. Viiden prosentin tuottotasolla sijoituksen arvon kaksinkertaistuminen kestää reilut 14 vuotta, eli mitään huimia tuottoja ei ole luvassa. Koska korkoa korolle-efekti ei tule kovin paljon avuksi niin kuukausittain sijoitettavan summan maksimointi on tärkeää. Lisäksi kulujen karsiminen on hyvin kriittistä: 8% vuosituotolla puolen prosentin kulut vievät vuosittaisesta tuotosta vain reilut 6 prosenttia, mutta 5% tuotolla jo 10 prosenttia.

Voimme siis todeta monissa lähteissä olevan melko ruusuinen kuva osakemarkkinoiden odotetusta tuotosta. Jokainen saa toki käyttää laskelmissaan haluamaansa tuottoa, mutta realistinen vuosittainen tuotto-odotus lienee osakemarkkinoiden osalta noin viisi prosenttia miinus kulut. Useimpien sijoittajien salkku sisältää toki myös korkosijoituksia jotka laskevat tuottoa entisestään.

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Salkkukatsaus - lokakuu 2016


Passiiviselle sijoittajalle ominaisesti salkkukatsaus on jälleen melko tapahtumaköyhä. Sijoitukset menivät tililtä tässäkin kuussa samoin kuten aiemmin.

Salkun koko on lokakuun lopussa 66 547,82 €. Osakepaino on marginaalisesti noussut syyskuusta osakemarkkinoiden positiivisen hintakehityksen takia. Korkosijoituksissa taas pitkien korkojen osuus laskee edelleen, koska teen tällä hetkellä korkosijoituksia ainoastaan lyhyisiin korkoihin.


Kuten jo edellisessä salkkukatsauksessa mainitsin niin en tällä hetkellä näe juurikaan muutostarpeita sijoitusallokaatiooni, ja osakepoimintoja tai markkinoiden ajastusta en toki tule edes yrittämään. Vaurastumistani tulen tämän sijaan nopeuttamaan ensisijaisesti lisäämällä tulojani. Sen rinnalla pyrin myös hieman vähentämään rahankulutustani. Tulojen lisäämiseksi aion tehdä nykyisen päivätyöni ohella konsultaatiota ja/tai pitää yksityistunteja. Mitään valtavia tulovirtoja tästä en tule saamaan, mutta toisaalta koska kaikki nettolisätulot menevät sijoituksiin niin sijoitusasteeni noussee mukavasti.

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Salkkukatsaus - syyskuu 2016

Muiden kiireiden takia on blogi jäänyt kesäkuun jälkeen päivittämättä, mutta sijoittaminen on toki tässä välissä jatkunut normaalisti. Mitään sen kummempaa raportoitavaa ei ole. Brexit tuli ja meni, eikä se lopulta markkinoihin vaikuttanut mitenkään merkitsevästi.

Salkun koko oli syyskuun lopussa 63 522,82 € osakepainon ollessa edelleen noin 85 %. Korkosijoituksissa lyhyiden korkojen osuus on noussut, koska en enää kuten kesäkuun salkkukatsauksessa jo mainitsin sijoitan tällä hetkellä ollenkaan pitkän koron rahastoihin, koska pitkät korot ovat erittäin matalalla. Tarkempi erittely sijoituksista näkyy alla olevasta kuvasta.



Alla vielä yhteenveto salkun kehityksestä aikavälillä 09/2015 - 09/2016. Salkku on vuoden aikana kasvanut yli 20 000 eurolla ilman että olen siihen joutunut aikaa laittamaan käytännössä ollenkaan. Sijoitukset lähtevät edelleenkin tililtäni automaattisesti joka kuukausi.



Seuraavan vuoden aikana en tule sen kummemmin keskittymään sijoitusallokaationi miettimiseen, vaan pyrin nopeuttamaan vaurastumistani kuukausisijoitusta nostamalla. Tavoitteena on sekä vähentää kulutusta että nostaa tulojani. Kun kuukausisijoitukseni on nyt 1500-1600 euroa kuussa, niin tavoitteeni on vuoden päästä sijoittaa 2000 euroa kuukaudessa.